Kirjan vallankumous

Sähköinen muste oli 2000-luvun ainoa läpimurto e-kirjojen saralla, kunnes Amazonin sähköinen lukulaite Kindle lanseerattiin Yhdysvalloissa marraskuussa ja myytiin loppuun viidessä ja puolessa tunnissa. Se on kevyt ja kirjan kokoinen. Amazon lataa siihen tilatut kirjat itse ja ladattavaa siinä kirjakaupassa piisaa.

Hakutoimintojen lisäksi Kindlessä on netti, se on helppokäyttöinen, ja tekstin saa suurennettua omalle näölle sopivaksi. Ellei se olisi vielä niin sietämättömän ruma, sanoisin laitetta vastustamattomaksi. Kindlessä ei ole vastinetta paperikirjan houkutteleville kansille, mutta laitteen kääreet muuttunevat, kuten on tapahtunut iPodien, kännyköiden ja tietokoneidenkin suhteen. Ehkä se jonain päivänä myös tuoksuu paperille ja musteelle.

-kirjat ovat halvempia kuin kovakantiset, tosin pokkareihin hintaeroa ei merkittävästi ole. Mutta mitä sitten, kun e-kirjan saa kirjaston varausmaksun hinnalla? Kuka jaksaa odottaa juuri ilmestynyttä suosikkiaan parinsadan varauksen jonossa?

Toimiva ja kirjan veroinen sähköinen lukulaite ei mullista vain kirjojen myyntitapaa ja laske hintoja, vaan myös demokratisoi kirjojen saatavuuden kaikkialla maailmassa. Suomessa lukutaso on ollut korkea muun muassa hyvän ja ilmaisen kirjastolaitoksen ansiosta - meillä kaikilla on mahdollisuus lukea.

Jaakko Tapaninen kysyy Aamulehden (7.12) kolumnissaan, mitä sitten, kun kiinalaiset ja intialaiset saavat mahdollisuuden samanlaiseen infoähkyyn kuin me Suomessa? Mitä tapahtuu, kun kaikki kirjoitettu on heti saatavilla kaikkialla?

Suomi on maa, jossa kodittomillakin on kännykät - kohta oman kirjaston omistamiseenkaan ei tarvita kattoa pään päälle. Myös itse arvostan mahdollisuutta kantaa mukanani yhtä kirjaa kevyempää laitetta, joka sisältää kokonaisen kirjaston. Helpottaa matkustamista ja ennen kaikkea työntekoa.

Kun käsilaukkuun saa mahtumaan kirjastollisen taustamateriaalia, työnteko ei ole sidottu kotikirjaston tai yleisen kirjaston läheisyyteen. Kindle sallii jopa muistiinpanojen tekemisen tekstiin ja toimii siten hyvänä opiskeluvälineenä. Kiina onkin innostunut asiasta ja tehnyt periaatepäätöksen sähköisten lukulaitteiden ostamisesta 164 miljoonalle koululaiselle.

E-kirjoista jää enemmän rahaa kirjailijalle, joten e-kirjojen edullisuus on ammattikunnalleni vain hyvä asia. Kustantajan ei tarvitse enää huolehtia logistiikasta, varastoinnista eikä painamisesta. Myös ympäristö kiittää e-kirjaa, sillä kustantamo vapautuu kuljettamisen lisäksi makuloinnista.

Asiaan sisältyy kuitenkin eettisiä ongelmia. Kindleen ladattuja kirjoja ei saa lainata eikä antaa lahjaksi. Niitä ei saa myydä edelleen. Kindleen saatavat kirjat eivät siis oikeastaan olekaan kirjoja, vaan henkilökohtaisia lukuoikeuksia. Taloudellisesti tämä voi tarkoittaa suunnattomia voittoja niin e-kirjakustantajille kuin kirjoittajillekin. Samalla se kuitenkin rajoittaa lukijan oikeuksia.

Romaanitaiteen kannalta on kiinnostavaa, miten e-formaatti vaikuttaa siihen. Saavatko jatkokertomukset

uuden elämän? Yleistyvätkö miniromaanit? Tai syntyykö uusia e-kirjakustantamoja?

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.