Kirkon tärkeä parlamentti

Viime päivät ovat olleet maallisen vallan asioissa niin kiivasta aikaa, että ”kirkon parlamentin” valinta on jäänyt varjoon.
Asioista perillä olevat tahot päättelevät 64 maallikkoedustajan ja 32 papin luettelosta yhtä ja toista evankelis-luterilaisen kirkon suunnasta.
Seurakuntaväen suuri enemmistö tietää sen sijaan kirkon korkeimman päättävän elimen työstä vain vähän.
Kirkolliskokous kokoontuu vuosittain kaksi kertaa viikon mittaisiin istuntoihin Turun kristilliselle opistolle.
Kaikki piispat ovat kirkolliskokouksen jäseniä ja arkkipiispa johtaa puhetta. Maallikoilla on enemmistö.

Kirkolliskokous on perinteisesti matalan profiilin parlamentti, josta kirjoitetaankin verrattain vähän. Tästä syystä  muutama viikko sitten ilmestynyt professori Seikko Eskolan kirja Ristivetoa kirkon parlamentissa. Maallikkona kirkolliskokouksessa (Edita 2012) on ajankohtainen ja mielenkiintoista luettavaa erityisesti kirkolliskokousedustajille.

Uusille ”kirkkoparlamentaarikoille” teos on hyvä oppikirja. Se sisältää konkarin neuvoja aloittelijoille.
Eskola on toiminut muun  muassa Tampereen yliopiston yleisen historian apulaisprofessorina (1974–1997), aikakauslehti Kanavan päätoimittajana (1979–1993) ja paljossa muussa.
Eskola on ollut kirkolliskokouksen maallikkoedustajana lähes 30 vuotta ja kirkkohallituksen jäsenenä kahdeksan vuotta, joten mies tietää, mistä kirjoittaa.
Tältä pohjalta kirjoitettu muistelmatyyppinen teos kirkon ylimmästä päätöksenteosta on kiinnostava, varsinkin kun Eskola höystää tekstiään myös kärkevillä kannanotoillaan.
Eskola on ollut avaamassa papin virkaa naisille, joskaan hän ei ole naispappeuden innokas kannattaja. Se näkyy hänen huomautuksissaan. Naispapit eivät hänen mukaansa ole pystyneet merkittävästi vaikuttamaan ”uskolle ja kirkolle uuttaa alaa valloittaen”.

Mitähän naispapit sanovat seuraavasta Eskolan arviosta:
”Tuntuu kuin he olisivat enemmän pyrkineet valloittamaan kirkkoa miehiltä kuin kirkon ulkopuolista maailmaa uskolle ja kirkolle.”
Eskola on huolissaan piispojen passiivisuudesta kirkolliskokouksessa. Maallikkoedustajat kutsuvat piispojen ryhmää ”hiljaisten miesten riviksi”.
Teoksessa nousee esille monia aktiivisia ja vaikutusvaltaisia kirkolliskokouksen maallikkoedustajia. Joukkoon kuuluu muun muassa laukaalainen lehtori Hilkka Kaikkonen, jolla on kirkon parlamentista 16 vuoden kokemus. Sama koskee  Johannes Leppästä Kannonkoskelta. Hänen työnsä kirkolliskokouksessa jatkuu.
Leppäsen vaikutusvaltaa lisää sekin, että hänellä on valtiopäivämiehenä hankittua kokemusta myös maallisen vallan asioista perustuslakiuudistuksesta alkaen.
Edustajista on paljon ensikertalaisia. Se ennakoi uusia tuulia.
Tulkaa kaikki -liike sai edustajia, joten suhtautumisesta samaa sukupuolta oleviin pareihin keskustellaan.
Mutta myös lasten asiat voivat nousta aikaisempaa enemmän esillä, sillä lapsiasiavaltuutettu Marja Kaisa Aula Viitasaarelta on kirkolliskokousedustaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.