Kliimaksista höykytys ja pannukakku

Ruotsi oli omissa papereissani hienoinen suosikki ennen MM-finaalia.

Nähty höykytys yllätti takuulla kaikki. Odotin ennakkojutuissa tasaista finaaliklassikkoa. Kliimaksi olikin suomalaisittain vaisu pannukakku.

Katsomossa tuntui, eikö ottelu pääty ikinä. Ruotsi oli MM-kisoissa vähintään yhtä ylivoimainen kuin Suomi MM-Helsingissä kaksi vuotta sitten.

Tiedossa oli, että Ruotsi on kehittynyt valtavasti kahdessa vuodessa.

Ruotsissa on tajuttu, ettei vanha seisova pitkien syöttöjen peli ole enää kaikki kaikessa. Töitä on tehty, ja tulos on tässä.

Suomen vahvuudeksi laskettiin kokemus siitä, miten mitalipelejä ratkotaan. Välierässä Sveitsiä vastaan Suomi olikin henkisesti vahvempi, ja pystyi nousemaan 1–3-tappioasemasta voittoon. Pelkkä voittamisen rutiini ei enää finaalissa riittänyt.

Vaikka Ruotsin ryhmä oli viisi vuotta nuorempi, ei sen itseluottamus laskenut missään vaiheessa. Parhaiten itseluottamusta ruokkivat onnistumiset ja niitä länsinaapurin tekemänä nähtiin liiankin kanssa.

Kun katsoo kuluneen vuoden Suomi–Ruotsi-kohtaamisia, niin loppuottelukin saa perspektiiviä. Joensuussa väännettiin vielä helmikuussa tasaisesti, mutta sen jälkeen Ruotsi on ollut selvästi niskan päällä.

Kolmessa viime kohtaamisessa Suomi on jäänyt ottelun alkupuoliskolla runsasmaalisesti takaa-ajajaksi. Huhtikuussa Ruotsi niisti EFT:ssä Suomen 10–3 ja marraskuun alussa 6–1-johdon jälkeen 7–6.

Suomen maajoukkueen tekeminen muuttui Petteri Nykyn aikakaudella aiempaa ammattimaisemmaksi. Kesäharjoittelu on koventunut ja joukkue viettää aikaa mahdollisimman paljon yhdessä. Nykyn kokonaisvaltainen valmentaminen nosti Suomen uudelle tasolle Ruotsin ohi. Joukkue kasvoi paljon etenkin henkisesti.

Sveitsi on hävinnyt kolme kertaa peräkkäin MM-kisojen välierän maalin erolla. Nykyn työ Sveitsin puikoissa on vasta alkanut, ja jos panostukset jatkuvat, niin ryhmä voi hyvinkin ottaa ensi kerralla ratkaisevan harppauksen finaaliin asti.

Nykyn vahvuus on, että hän saa joukkueestaan irti parhaan mahdollisen tehon. Suomi oli Sveitsiä taitavampi ryhmä, mutta vääntö oli tasainen ja ratkesi vasta jatkoajalla.

Petri Kettusen aikakaudella Suomi on jatkanut Nykyn voittoisan jakson linjoilla. Hyväksi havaittua tekemistä ei ole lähdetty muuttamaan.

Kettunen oli jo Nykyn apuvalmentajana, ja pelaajarunkokin on pysynyt pitkään samana.

Jatkossa ei voida mennä enää vanhoilla pohjilla. Muutoksia on tulossa, se on varma. Nippu kovia nimiä jää pelaajistosta syrjään.

Kahden mestaruuden jälkeen hyppy ykköskäskijäksi ei olisi ollut helppo paikka kenellekään. MM-turnauksissa vain kulta kelpaa, ja hävittävää on paljon. Kettusenkin johdolla Suomen joukkueen ilmapiiri on kuitenkin vaikuttanut hyvältä ja rennolta.

Suomi on pyrkinyt maailman nopeimpaan peliin, jossa pallo liikkuu yhdellä kosketuksella ja liikkeestä liikkeeseen. Sveitsin MM-kisoissa tuota vauhtipeliä ei nähty kuin ajoittain. Konkariryhmä ei ollut niin terävä kuin kaksi vuotta sitten. Suomi kaatui hitaaseen hyökkäyspeliin, ja finaalissa Ruotsi puhkoi myös Suomen puolustuksen.

Kärkimaiden pakka meni Sveitsin MM-kisoissa uusiksi. Ykkönen on Ruotsi, ja sitä seuraavat Suomi ja Sveitsi. Kolmannessa kategoriassa ovat Tshekki, Norja, Latvia ja Saksa.

Kahden vuoden päästä MM-kisat ovat Göteborgissa. Sitä ennen Suomen on tehtävä älyttömästi töitä. Ruotsille kun ei kelpaa niissä kekkereissä mikään muu kuin kulta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.