Kohta professori voi päästä yritysjohtajan liksoille

Professorin titteli kalskahtaa komealta, mutta todellisuudessa työ on muistuttanut jo jonkin aikaa palkkatyöläisen arkea. Nyt palkkaukseen on kuitenkin tulossa pieni ellei isokin parannus osan professoreiden osalta, kun paljon kohuttu Aalto-korkeakoulu aloittaa Espoossa vuoden päästä syksyllä.

Professorin työ oli herrasmiehen hommaa 1990-luvulle asti. Moni koki professuurin hoidon kuin kutsumukseksi. Kun lama pyyhkäisi rahat myös korkeakouluilta, se alkoi näkyä professorien arjessa. Työtehtävien määrä ja vaatimukset kasvoivat, professori putosi kuin tavalliseksi palkkatyöläiseksi.

Pari vuotta sitten yliopistolaitoksissa toteutettiin palkkausuudistus, jonka mukaan palkkaa alettiin maksaa aikaisempaa joustavammin tehtävän vaativuuden ja siitä suoriutumisen perusteella. Opetus- ja tutkimushenkilöstön palkkaluokkia on tätä nykyä 11. Pienimmillään aloitteleva professori voi tienata 4 400 euroa kuukaudessa, kun taas ylimmälle vaativuuden tasolle sijoitettu professori ansaitsee enimmillään noin 8 700 euroa kuukaudessa. Keskimäärin professorin palkka on 5 700 euroa kuukaudessa.

Rehtorilla on mahdollisuus vaikuttaa professorin palkkaukseen ja poikkeustapauksissa yliopisto voi maksaa erityistä sopimuspalkkaa.

Jyväskylän yliopistossa professoreja on 220. Heistä vain kolme on yltänyt ylimmälle palkkarappuselle. Nämä huippupalkatut osaajat ovat valtio-opin professori Kari Palonen, psykologian professori Heikki Lyytinen ja fysiikan professori Juha Äystö.

Jyväskylässä on huipputienestejä maksettu myös muutamille harvoille ulkomaisille vierailuprofessoreille, mutta ainakaan tällä vuosituhannella kuukausipalkoissa ei heidänkään kohdalla ole ylitetty 9 000 euroa.

ELINKEINOELÄMÄN pääomittama Aalto-korkeakoulu tuo Suomeen palkkakilpailun ainakin kaupallisen ja teknisen alan professoreille. Huippuyliopistoksi määritelty Aalto yhdistää Helsingin kauppakorkeakoulun, Teknisen korkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun. Aalto toimii säätiöpohjalta, mikä mahdollistaa aikaisempaa vapaammat palkkajärjestelyt.

Aalto tähtää kunnianhimoisesti maailman huippuyliopistojen joukkoon. Siihen päästäkseen sen on pystyttävä houkuttelemaan siipiensä suojaan huippututkijat, -opettajat mutta myös opiskelijat. Sanotaan mitä sanotaan mutta tärkein houkutin professorienkin kohdalla on kova palkka, mikä myös Aallon hallinnossa hyvin ymmärretään. Lupaavat opiskelijat tulevat puolestaan hyvän henkilökunnan myötä.

Aalto-korkeakoulun piirissä on ymmärrys, että 10 000 euroa kuukaudessa ei riitä varsinkaan, jos mukaan halutaan kansainvälisesti tunnustettuja kykyjä. Ennemmin puhutaan 15 000 euron kuukausiansioista, mikä nostaa professorit jo pienten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien tasolle. Lisäksi professoreille mahdollistettaneen lisätienestien hankinta esimerkiksi konsultointioikeudella oman firman piikkiin.

Vähätellä ei pidä tutkijoiden rekrytoinnissa myöskään sitä, että Aalto tarjoaa heille maan parhaan työympäristön.

AALLON vaikutus tuntunee Jyväskylässäkin. Joillekin valopäille esimerkiksi taloustieteellisessä saattaa aueta uusia mahdollisuuksia. Moni toivoo, että Aallon head-hunter soittaisi.

Jyväskylän yliopisto kuten muutkin yliopistot saavat nekin vuoden 2010 alusta lähtien yhä lisää vapauksia palkkausjärjestelyihin uuden yliopistolain myötä. Kun rahaa on kuitenkin rajallisesti, kullakin yliopistolla riittää rahkeita maksaa nykyistä parempia palkkoja vain tarkoin valituille omille strategisesti tärkeille tieteenaloilleen. Aallon resursseihin eivät maakuntayliopistot yllä.

Humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen alan professoreille muutokset tarkoittavat mitä useimmiten sitä, että heidän palkkaeronsa elinkeinoelämän lemmikkitieteiden kollegoihin kasvavat. Kuten yksi humanistiprofessori asian kärjisti: "Tässä ollaan yliopiston pohjasakkaa".

MUTTA VÄHÄISIÄ ovat eurot Aalto-korkeakoulussakin, kun vähän kauemmalta katsotaan.

Parhaillaan pystytetään Saudi-Arabiaan Punaisen Meren rannalle Jeddan kaupungin lähelle varsinaista tieteen keidasta nimeltään King Abdullah University of Science and Technology (KAUST). Kun Aalto-korkeakoululle saatiin kerätyksi pääomaa Suomen mitassa hulppeat 700 miljoonaa euroa, niin KAUSTin takana on saudien öljyrahaa mykistävät 12,7 miljardia euroa (20 miljardia dollaria).

Teknillisiin, luonnontieteellisiin ja matemaattisiin aineisiin erikoistunut yliopisto rekrytoi parhaillaan neliväriesittein maailman parhaita professoreja ja muita kykyjä palkkalistoilleen. Aalto-korkeakoulun palkat mitä todennäköisimmin kalpenevat saudien maksamien tienestien rinnalla varsinkin, kun uuden lainsäädännön ansiosta palkasta ei tarvitse maksaa veroa! Professoreille tarjoillaan noin 400 000 euron vuositienestejä.

Eikä tässä kaikki. KAUSTin väellä luvataan työnantajan puolesta maksuton terveydenhuolto, eläke-etuudet, koulut ja päiväkodit sekä vapaa-ajan aktiviteetit. Asunnotkin rakennetaan valmiiksi.

Tässä sarjassa kilpailevaa Aalto-korkeakoulua on turha kadehtia. Rintamasodassa sillä ei olisi isoistensa kanssa mitään mahdollisuuksia, mutta suomalaisella sissitaktiikalla, tarkoin valittuihin asioihin keskittymällä, sillä voi olla menestymisen saumaa.