Kohtalokkaita suhteita

Libanonin ja Syyrian naapuruussuhteet ovat perinteisesti liikkuneet isoveli-pikkuveli akselilla, kun Syyrialla on ollut taipumus sekaantua heikon ja pienen naapurinsa sisäpolitiikkaan.

Parikymmentä vuotta sitten Libanon oli pitkän ja verisen sisällissodan jälkeen käytännössä sen miehittämä. Syyria ei vuosikymmeniin vaivautunut edes tunnustamaan naapuriaan diplomaattisesti vaan piti sitä lähinnä maakuntanaan.

Ulkopuolisten sekaantuminen muslimien ja kristittyjen asuttaman Libanonin sisäpolitiikkaan on aiheuttanut maassa paljon verenvuodatusta. Palestiinalaiset, israelilaiset ja syyrialaiset joukot ovat taistelleet Libanonin maaperällä, missä myös poliittiset salamurhat ovat kuuluneet arkeen.

Libanon saa edelleen maksaa kalliisti Lähi-idän rauhattomasta yleistilasta. Maassa on satoja tuhansia palestiinalaispakolaisia sekä lähes miljoona Syyrian sisällissotaa paenneita.

Lisäksi maan eteläosaa hallitsevat Iranin ja Syyrian tukemat ja aseistamat Hizbollahin joukot eikä maan oma armeija ole sinne tervetullut. Siellä oleville Unifil-rauhanturvajoukoille, joihin myös Suomi kuuluu, on annettu vaikea tehtävä valvoa rauhantilaa.

Tyypillistä Libanonin politiikassa on maan kristityn mutta vaikutusvaltaisen väestönosan osuus tapahtumista. Vallanjaon mukaisesti maan presidentti on aina maroniittikristitty. Tätä Ranskan ajoilta periytynyttä vallanjakoa ei ole uskallettu horjuttaa.

Mutta kristittyjen johtaja sekä armeijan kristitty komentaja ovat tilanteen vaatiessa liittoutuneet jonkun muslimienemmistön edustajan kanssa. Libanonissa tätä pidetään välttämättömänä poliittisena uhkapelinä.

Kristittyjen johtaja ja armeijan entinen päällikkö Michel Aoun on lähestyvien taistelujen uhatessa juuri neuvotellut maan herkästä turvallisuustilanteesta Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin kanssa.

Hizbollahin sotkeutuminen Syyrian sisällissotaan on tuonut lisäpaineita Libanonissa, kun kapinalliset hyökkäilevät rajan yli Syyrian hallitusta tukevien Hizbollahin joukkoja vastaan.

Syyrian presidentti Bashar Assad taistelee hallintonsa olemassaolosta al-Qaidan ja Nusran kapinallisia vastaan ja on viime aikoina kärsinyt tappioita.

Tappiot ovat sitä luokkaa, että Hizbollahin johtaja Nasrallah varoitti Assadin mahdollisen tappion johtavan myös Hizbollahin kukistumiseen. Se olisi kova isku shiialaisliittolaisille Hizbollahille, Iranille ja Syyrialle, joita sunnienemmistöinen Lähi-itä pitää uhkanaan.

Mutta Israelille se olisi hyvä tieto, sillä Hizbollahilla uskotaan olevan tuhansia Iranin ja Syyrian toimittamia ohjuksia suunnattuina kohti eteläistä vihollista.

Kirjoittaja on Lähi-idässä vuosina 1981–2002 työskennellyt vapaa toimittaja, joka asuu nyt Suomessa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.