Kohti hyvää vanhuutta

Suomessa on yli miljoona 65 vuotta täyttänyttä henkilöä. Heistä 85–90 prosenttia elää tavanomaista aikuisen ihmisen elämää ilman merkittävää ulkopuolisen avun tarvetta.

Terveys 2011 -raportin mukaan kaikkien ikäryhmien, myös yli 75-vuotiainen psyykkinen kuormittuneisuus on vähentynyt ja fyysinen toimintakyky parantunut verrattuna vuoden 2000 tilanteeseen.

Väestön vanheneminen on saavutus, joka kertoo lisääntyneestä hyvinvoinnista, mutta samalla se on myös ihmiskunnan suuri haaste. Vaikka asiat ovat menneet hyvään suuntaan, terveyserot eivät ole poistuneet, hyvinvoinnin jakautuminen on epätasaista ja omissa kodeissaan asuu kasvava määrä yhä huonokuntoisempia vanhuksia.

Iäkkäiden ihmisten toimintakyky ja terveys ovat monien tekijöiden tulos.

 

Vanhat ihmiset ovat eläneet kauan. Heidän terveyteensä ovat vaikuttaneet kauan sitten sattuneet tapahtumat.

Lapsuuden ja nuoruuden vaikutuksista vanhuuteen tiedetään vain vähän, koska mittavia pitkittäistutkimuksia on vain muutamia.

Gerontologian tutkimuskeskuksessa olemme yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa analysoineet sitä, miten työ vaikuttaa vanhuuteen. Keski-iässä koettu työstressi ja työn kuormittavuus ennakoivat huonoa toimintakykyä ja terveyttä vanhuudessa.

Toisaalta hyvä työkyky keski-iässä ennakoi hyvää koettua työkykyä myös eläkkeelle jäännin jälkeen aina 80 vuoden ikään saakka.

 

Myös nykyisyys vaikuttaa iäkkäiden ihmisten terveyteen ja toimintakykyyn. Turvallinen liikkuminen ja esteetön pääsy ulos ja edelleen kullekin tärkeisiin paikkoihin ovat keskeisiä hyvän elämänlaadun osatekijöitä.

Aloitimme vuonna 2011 tutkimuksen, jossa selvitämme, millainen on 75–90-vuotiaiden henkilöiden elinpiiri. Elinpiiri-indeksi lasketaan sen perusteella, millä alueella ihminen liikkuu, kuinka usein hän liikkuu ja tarvitseeko hän liikkumiseen apua.

Elinpiiri määräytyy kunkin henkilökohtaisten resurssien ja kykyjen (esimerkiksi kunto, terveys, ajokortti, auto) ja ympäristön asettamien vaatimusten vuorovaikutuksessa (esimerkiksi portaat, hissi, maasto, bussilinjat, sää).

Pienimmillään elinpiiri voi sisältää vain yhden huoneen. Käynti pihalla, naapurustossa tai kaupungilla laajentaa elinpiiriä. Mitä laajempi elinpiiri, sen parempi oli myös elämänlaatu.

Elinpiiri laajenee kun liikkuminen on turvallista. Tämä edellyttää tapaturmien ja vammojen ennaltaehkäisyä ja kuntoutusta, esteetöntä ympäristöä, matkustusmahdollisuuksien ja tietenkin myös liikunnan harrastusmahdollisuuksien takaamista kaikille.

Hyvään vanhenemiseen vaikuttaa myös tulevaisuus. Vanhuuden tavoitteita ja tulevaisuuden suunnitelmia ei ole juurikaan tutkittu.

Tavoitteilla tarkoitetaan asioita, joita ihminen pyrkii saavuttamaan tai välttämään. Tutkimustemme mukaan monilla iäkkäillä ihmisillä on paljon tavoitteita, jotka liittyvät uusien asioiden oppimiseen ja ihmisenä kasvamiseen. Monien tavoitteena on myös muiden hyvinvoinnista huolehtiminen.

Henkilökohtaisten tavoitteiden asettamisessa asenneilmapiirillä on suuri merkitys. Ikäsyrjintä ja vanhoihin ihmisiin kohdistuvat ennakkoluulot huonontavat iäkkäiden ihmisten uskoa omiin kykyihinsä.

Ihminen vanhenee yhdessä perheensä, työyhteisönsä ja ystäviensä kanssa. Ihmisten välinen yhteys ja sukupolvien välinen solidaarisuus ovat keskeisiä hyvän vanhenemisen rakennusaineita.

 

Vanhuuteen liittyy siis menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Nykyisyyteen ja tulevaisuuteen voi vielä vaikuttaa.

 

 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.