Kohti kuolemattomuutta

Venezuelan edesmenneen presidentin Hugo Chávezin ruumis palsamoidaan omaan vallankumousmuseoonsa kaiken kansan nähtäväksi. Chávez liittyy näin siihen arvovaltaiseen joukkoon vainajia, joiden maanpäällinen vaellus ei pääty kuolemaan.

Muinaisessa Egyptissä muumiointi oli varhainen osoitus palsamoinnin taidosta. Muumiointi kuului myös esimerkiksi Perun inkakulttuurin huomionosoituksiin arvohenkilöille.

Ristiretkien aikakaudella Euroopassa palsamointia käytettiin kaukana kotoaan kuolleiden aatelisten ruumiiden säilömiseksi kotona järjestettäviä hautajaisia varten.

Tapaan palattiin Yhdysvaltain sisällissodassa 1800-luvun puolivälissä. Abraham Lincolnin ruumis palsamoitiin ennen hautajaisia kuten useat myöhemmätkin Yhdysvaltain presidentit.

Tunnettuja palsamoituja julkisuuden hahmoja ovat olleet muun muassa Filippiinien itsevaltias Ferdinand Marcos, modernin Turkin perustaja Kemal Atatürk ja Argentiinan presidentin Juan Peronin vaimo Eva Peron, joka pysyi näytteillä yli kaksi vuosikymmentä.

Omituinen piintymä ruumiiden säilöminen on ollut maailman kommunistijohtajille. Nimekkäitä palsamoituja kalmoja ovat muiden muassa Kiinan, Pohjois-Vietnamin ja Pohjois-Korean johtajat Mao Tsetung, Ho Chi Minh ja Kim Il Sung. Tunnetuin kaikista on kuitenkin kultin aloittanut, Venäjän bolshevikkikaappauksessa valtaan noussut Vladimir I. Lenin.

Lenin-kultin rakentamista ajoi voimakkaimmin tiensä lopulta Neuvostoliiton johtajaksi raivannut Josif Stalin. Palsamoitu Lenin lasiarkussaan päätyi ensin puiseen, sittemmin punagraniittiseen mausoleumiin Punaiselle torille.

Leninin iankaikkisen elämän kultin luonti oli määrätietoista: Hänen tekstinsä kohosivat pyhiksi, hänen kunniakseen perustetun aivoinstituutin pyhäinjäännöksiä olivat 30 000 koepalaa vainajan aivokudoksesta. Lenin toistui julisteissa, patsaissa, posti- ja kunniamerkeissä. Pietarin kaupunki nimettiin uudelleen hänen mukaansa.

Tällainen kvasiuskonnollinen vallankumouksen pyhimys-myytin luonti oli outoa, kun kyseessä oli tunnustuksellisesti ateistinen valtio. Stalinin johtama puolueen keskuskomitean sihteeristö muokkasi Leninin hahmon ”tämän päivän Leniniksi” itsensä nostaneen Stalinin kulloisiakin tarpeita vastaavaksi.

Leninin elämänkertakirjurin Robert Servicen mukaan ”Marx, Engels ja Lenin muodostivat marxismi-leninismin pyhän kolminaisuuden, joista suurin, jumala itse, oli Lenin”. Marxismi-leninismi-stalinismiksi muuntuneessa ideologiassa Stalinista tuli Leninin edustaja maan päällä: ”puuttui ainoastaan, että Lenin olisi herätetty kuolleista kuin jokin myöhempien aikojen Lasarus”.

Kuoltuaan Stalin päätyi palsamoituna Leninin rinnalle. Uudelleenarvioinnin päätyttyä hänen ruumiinsa siirrettiin mausoleumista ja haudattiin vuonna 1961. Lenin on ”vuosihuoltoja” lukuunottamatta pysynyt sitkeästi paikallaan. Edes koko neuvostojärjestelmän romuttaja Boris Jeltsin ei uskaltanut puuttua myyttiin.

Kuolemattomuusprojekti, jossa Stalin ratsasti Leninillä, onnistui lopulta kummankin kannalta mainiosti. Äänestyksissä Venäjän historian merkittävimmistä hahmoista Lenin ja Stalin ovat toistuvasti kärkisijoilla.