Kohtuullista verotusta

Aina ajankohtainen Niccolo Machiavellin Ruhtinas (1532) varoittaa verottamasta kohtuuttomasti kansaa. Tätä Machiavelli perusteli näkökohdilla, jotka pätevät yhä: liiallinen verorasitus estää kehityksen ja kasvun.

Pohjolassa yläluokka, aatelisto oli vuosisatoja verovapaata rälssiä, mutta tavallista kansaa, rahvasta verotettiin ankarasti ja usein mielivaltaisesti. Rikkaat rikastuivat sukupolvesta toiseen. Vasta demokratia suuntasi verotusta kohti kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta.

Verotuksen ensisijainen tarkoitus on tietenkin resurssien kerääminen julkisiin menoihin, mutta Suomessa veropolitiikkaan on liittynyt koko itsenäisyyden ajan myös tuloerojen kaventaminen. Vuodesta 1920 valtion tulovero on ollut progressiivinen eli veroprosentti on sitä suurempi mitä suuremmat ovat tulot.

Kuntavero on jakovero eli veroprosentti on tuloista riippumatta sama. Perus- ja ansiotulovähennyksestä johtuen myös kuntavero on kuitenkin progressiivinen pienissä ja keskisuurissa tuloissa.

Taloudellisten erojen kaventamiseen verotuksella liittyi myös vuonna 1920 säädetty omaisuusvero (vuodesta 1974 varallisuusvero). Siitä luovuttiin vuonna 2006, koska erityisesti suurten omaisuuksien siirto ulkomaille näytti yleistyvän. Sen sijaan pienet omaisuudet eivät ole samalla tavalla siirrettävissä maasta toiseen.

Varallisuusveroa alettiin pitää epäoikeudenmukaisena. Myös sosiaalidemokraatit ja ammattiyhdistysliike hyväksyivät sen poistamisen. Mutta melkoista nurinaa ja jälkipuheita ratkaisusta on kuultu. Tosiasia on, että varallisuusveron poisto merkitsi varakkaiden verotuksen tuntuvaa keventämistä.

Nyt keskustellaan perintö- ja lahjaverosta. Sen poistamista vaativat tietenkin kiivaimmin ja äänekkäimmin ne piirit, joilla on tiedossa suuret perinnöt.

Keskustelua tarvitaan, sillä perintöveropolitiikka on ollut melkoista siksakkia. Matti Vanhasen (kesk.) hallitus kevensi veroa, jota taas Jyrki Kataisen (kok.) hallitus kiristi.

Kataisen-Urpilaisen hallituksen perintöverolinjan taustalla oli valtiontalouden alijäämä. Veroa on kiristetty osana pakettia, jolla valtion velkaantuminen on yritetty pitää edes jotenkin aisoissa.

Kataisen-Urpilaisen hallitus korotti veroa vielä erikseen uudella taulukolla suurimpien perintöjen ja lahjojen osalta. Myös kokoomuksessa pidettiin siis ratkaisua perusteltuna ja oikeudenmukaisena – ei kai päähallituspuolueen eduskuntaryhmä olisi sitä muuten hyväksynyt.

Taloudellisia eroja kaventava politiikka on hyvinvointivaltion ja kehittyvän yhteiskunnan peruspilari. Suomessa se on otettu huomioon ainakin tähän saakka myös verotuksessa. Perintö- ja lahjavero on yksi osanen tässä politiikassa ja se on perusteltua säilyttää. Se on yksi tekijä siinä myönteisessä seikassa, että omaisuuksien keskittyminen on Suomessa monia muita maita vähäisempää. Perintö- ja lahjaveron korvaaminen oikeudenmukaisemmalla uudella verolla on helpommin sanottu kuin tehty.

Aina voidaan tietenkin keskustella perintöveron alarajan nostosta ja kohtuullisista veroprosenteista. Yritysten sukupolvenvaihdoksia vaikeuttavat seikat on myös ratkaistava. Mutta perintöjen ja lahjoitusten verottaminen ei ole kohtuutonta eikä se estä kehitystä ja kasvua.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Kadonnutta ammattikuntaa ”kaivaten”

Raakel, myönnä että rakastat

Mitä tapahtuu,kun jättiläisetovat kuolleet?

Autoileva lähimmäinen, aikamme mysteeri

Johtajakisa katkesi kesken Jämsässä

Kolumni: Kirittärien voiton salaisuudet, niitä on neljä

Kolumni: Pidä vain vielä se vatupassi, ystäväni

Kansainvälisen koulutuksen ihannointi tekee puolikieliseksi

Kolumni: Aitaviesti on saatava olympialajiksi

Kolumni: Kumma asuu pikkukaupungissa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.