Koko asetelma uusiksi

Ranskassa käydään huhti-toukokuussa presidentinvaalit. Seitsemän ihmisen murhasta epäillyn terroristin jäljitys ja piiritys loi Ranskan poliittiseen kevääseen aivan uuden sävyn.

Entinen meno seisahtui. Sekä uudelle kaudelle pyrkivä oikeistolainen presidentti Nicolas Sarkozy että sosialistien Francois Hollande keskeyttivät kampanjansa, kävivät viimeisen veriteon tapahtumapaikalla ja osallistuivat yhdessä uhrien muistotilaisuuteen. Myös äärioikeiston ehdokas Marine Le Pen peruutti vaalitilaisuutensa ja televisioesiintymisensä. Terrorismin uhka yhdisti ainakin hetkeksi koko väestön.

Ranskassa pohdittiin jo ennen murhaajajahdin dramaattista käännettä, kiihdyttikö presidentinvaalien kampanjointi murhien tekijää. Presidentti Sarkozy vaihtoi kevättalvella kampanjansa sävyä ja uhkasi muun muassa tiukempia Ranskan vetäytyvän vapaampaa liikkumista Euroopan unionissa koskevasta Schengenin sopimuksesta, jos EU ei pysty tehostamaan maahanmuuton valvontaa.

Uhkaus tulkittiin äärioikeiston kosiskeluksi, sillä Le Penin lasketaan vievän ääniä juuri Sarkozylta. Presidentti nousikin mielipidemittauksissa aiemmin selvästi johtaneen Hollanden rinnalle. Nyt tapahtumat voivat johtaa siihen, että presidentti myös jättää kilpailijansa taakseen ja talouskysymykset toisarvoisina syrjään vaalitaistelussa. Siinä presidenttiä auttaa hänen virka-asemansa.

Sarkozya on kuvattu ongelmapersoonaksi, mutta johtajana hän on kenties parhaimmillaan nopean toiminnan kriisijohtajana kuten EU:n pankkikriisin yhteydessä. Nyt Sarkozy voi poimia esiin myös vanhan profiilinsa kurin ja järjestyksen ylläpitäjänä.

Presidentti hyödynsikin heti murhaajajahdin ja saapui jo hyvissä ajoin seuraamaan epäillyn piiritystä paikan päällä.

Toinen todennäköinen muuttuneesta tilanteesta hyötyjä on ulkomaalaisvihamielinen Le Pen. Hänen kampanjansa on perustunut islamilla pelotteluun ja Ranskaa uhkaavaan islamisaatioon. Nyt kauhukuvat voivat saada uutta uskottavuutta.

Julkikuvaltaan pehmeän ja värittömän sosialistien Hollanden asema on aivan toinen. Jos Sarkozyssa on presidenttiä liikaakin, Hollandessa sitä voi kansallisen tragedian hetkellä olla liian vähän. Hollande ei koskaan ole ollut edes ministerinä eikä hänellä ole näyttöä kriisijohtamisesta. Jos joku jää tässä kriisissä muiden varjoon, kyseessä on juuri Hollande.

Jatkossa olennaista on Sarkozyn toimien arviointi. Tiettävästi murhiin syylliseksi epäiltyä oli tarkkailtu jo ensimmäisten veritekojen jälkeen Afganistan-kytkentöjensä vuoksi. Miksi häntä ei pidätetty jo ennen iskua juutalaiskouluun? Kyynikot esittävät varmasti epäilyksen, että presidentti pitkitti kriisiä ja osti itselleen kampanja-aikaa kolmen lapsen ja heidän opettajansa hengen kustannuksella.

Vaalitaisteluun nousee nyt myös kysymys Ranskan joukkojen läsnäolosta Afganistanissa. Hollande nopeuttaisi joukkojen kotiuttamista ranskalaisten enemmistön toiveiden mukaisesti. Sarkozy voi puolestaan käyttää murhia perusteena sille, että terrorismia pitää torjua sen pesäpaikoissa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.