Koko perheen sairaus

Tänä syksynä julkaistua Pekka Herlinin elämäkertaa Koneen ruhtinas on moneen kertaan kiitelty erilaiseksi yritysjohtajan elämäkerraksi. Erilainen se on siksi, että päähenkilöä ei nosteta yksinomaan jalustalle ihasteltavaksi, vaan John Simonin kirjoittama elämäkerta kertoo myös Pekka Herlinin pimeistä puolista.

Herlinin kohdalla pimeä puoli merkitsi hänen alkoholismiaan.

ELÄMÄKERTA antoi alkoholismille tavallisuudesta poikkeavat kasvot: alkoholismi ei ole vain "luusereiden" sairaus, eikä se ole vain yksilön vaiva. Se on koko perheen ongelma.

Eikä sairaus myöskään noudata yhtä kaavaa. Kun joissakin perheissä alkoholismi nostaa pintaan väkivaltaisuuden, jota pakoon perhe juoksee yön selkään, merkitsee se toisessa perheessä toisenlaista arvaamattomuutta ja vallankäyttöä.

Herlineillä isän vallankäyttö ilmeni muun muassa vaatimuksena, että jonkun lapsista oli kuunneltava hänen jorinoitaan lähes mihin vuorokauden aikaan tahansa. Arvaamattomuutta puolestaan oli isän taantuminen kotona lapsen tasolle. Tytär muistelee kirjassa, miten kasvavan lapsen lupa olla heikko sai väistyä isän taantumisen tieltä.

Alkoholistiperheessä lapset oppivat olemaan varpaillaan koko ajan. Niin myös Herlineillä. Lapset inhosivat sitä hetkeä, kun isä tuli kotiin. Pakoonkaan ei päässyt, sillä isä ei halunnut olla yksin. Myös läheinen työtoveri muistaa, miten Herlin pelkäsi yksinoloa.

HERLININ alkoholismi ehti kehittyä pitkälle, sillä humalahakuisuus oli - ja on - osa suomalaista kulttuuria. Klaus Mäkelän vuonna 1970 tehdyn tutkimuksen mukaan silloin avoimen humalahakuisia olivat niin herrat kuin työmiehetkin.

Se oli "maan tapa", joka tutkimusten mukaan on nyt hieman muuttanut muotoaan, mutta kadonnut se ei silti ole.

Tuoreimpien tutkimusten mukaan juominen on muuttunut miesten ajanvietteestä koskemaan koko väestöä. Eniten juomistaan ovat lisänneet naiset ja vanhempi väestö. Nuoret puolestaan juovat korostuneesti sosiaalisen kanssakäymisen vuoksi. Humalajuominen on nyt hieman yleisempää alemmissa sosiaaliluokissa, mutta ero ei ole kovin suuri muihin ryhmiin verrattuna.

Suomalaisten juominen on lisääntynyt 2000-luvulla lähes viidenneksen. Nyt suomalaiset eivät juo vain viikonloppuisin, vaan pitkin viikkoa. Käyttökerrat ovat siten lisääntyneet.

Alkoholismi on vakava sairaus, joka ei Suomessa ole vähenemään päin. Siksi huolestuttava uutinen onkin, että kunnat karsivat päihdetyötä laman varjolla (HS 5.10.)

PERHEEN päätös olla sensuroimatta Pekka Herlinin alkoholismia pois elämäkerrasta on hatunnoston arvoinen.

Herlinin elämäkerran pimeä puoli muistuttaa, että alkoholismi ei ole vain syrjäytyneiden ongelma, vaan se voi yhtä lailla olla ongelma myös niille, joilla elämä näyttäisi ulkoapäin olevan kunnossa. Samalla se alleviivaa, että sairaus nävertää koko perhettä kaikkien joutuessa mukautumaan arvaamattomasti käyttäytyvän alkoholistin mielenliikkeisiin.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.