Kolumni: Auto on pieni ihme

Wheeler Dealers on tyylipuhdas auto-ohjelma, kirjoittaa Marko Ahonen.

Kun kerron, että en ole autoihmisiä, se ei tarkoita sitä, etten haluaisi porukkaan kuulua. Suhteeni autoihin on sen verran käytännöllinen, että en ole autoihminen-tittelin arvoinen. Joten miksi jään jatkuvasti seuraamaan sarjaa Wheeler Dealers? En ymmärrä.

Wheeler Dealers on tyylipuhdas auto-ohjelma. Ensin Mike Brewer ostaa käytetyn auton, jonka taitava mekaanikko Edd China sitten kunnostaa. Jakson lopussa auto myydään ja katsotaan, paljonko voittoa saatiin.

Brewer ja China eivät ole vitsailevia velikultia, vaikka symppiksia toki ovatkin. Autojen ulkopuolista viihdettä sarja ei tarjoa. Pääasiana pysyy auto ja se, mitä autolle tehdään. Wheeler Dealers on tyylipuhdas auto-ohjelma autoihmisille.

Koska jatkuvasti sarjaa seuraan ja pidän siitä, ehkä sittenkin olen autoihminen. En vain ole kehdannut tulla ulos kaapista. Mutta kun en todellakaan ole suuremmin autoista kiinnostunut.

Pihassa seisoo tylsä harmaa Kansanauto. Osaan tankata sen ja lisätä nesteitä varoitusvalojen palaessa, siinä kaikki. Hienompi auto toki kelpaisi, vaan ei ole tärkeä asia elämässäni. Vähäiset autotietoni ovat peräisin telkkarista ja Tekniikan maailmasta. Netistä katson aivan toisenlaisia kuvia kuin autojen.

Wheeler Dealersissa on jotain meditatiivista. Sarja on hyvin zen. Auto rakentuu pala palalta kuin se olisi luonnonlaki. Kohdalle osuvat ongelmat ratkaistaan – joka kerta. Jakson alun remonttikohde on lopussa hohtavan hieno ja tyylikäs auto, enemmän kuin kulkuväline. Se on lähes magiaa ja siksi kiinnostavaa.

Kuvateksti: Wheeler Dealers.