Kolumni: Brexit lähestyy – miten käy Britannian?

Vuonna 2013 pääministeri David Cameron pelasi uhkapeliä ja lupasi järjestää EU-kansanäänestyksen, mikäli voittaa parlamenttivaalit. Näin tapahtui ja britit äänestivät EU-jäsenyydestä kesäkuussa 2016.

Vaaleissa annetuista äänistä 51,9 prosenttia oli EU:sta eroamisen, Brexitin puolesta. EU-jäsenyyttä kannattanut pääministeri Cameron erosi ja Theresa May alkoi luotsata Britanniaa eroon EU:sta.

Syitä Brexitiin oli useita. Osasyynä olivat tietämättömyys sekä onnistuneet propagandatyyppiset kampanjat, joissa kansalaisten tyytymättömyys muun muassa globalisaatioon ja maahanmuuttoon kohdennettiin yleiseksi EU:n vastustuksesi.

Tulokseen vaikutti myös globalisaatiosta kärsineiden kohtelu. Talouden integraatio kasvattaa kaikkien hyvinvointia, mutta ei ilman aktiivista tulonjakopolitiikkaa. Britannia on hyötynyt EU-jäsenyydestä keskimääräistä jäsenmaata enemmän.

Brexit-ratkaisuun vaikutti vahvasti toive maahanmuuton rajoittamisesta. On kuitenkin näyttöä sille, että maahanmuutto on lisännyt Britannian hyvinvointia. EU:n maahanmuuttajat ovat pääsääntöisesti tulleet Britanniaan töihin eivätkä sosiaalitukien nauttijoiksi.

Itä-Euroopan ”putkimiehet” eivät ole lisänneet työttömyyttä eivätkä laskeneet merkittävästi palkkoja. Vanhemmista EU-maista Britannia on houkutellut korkeamman koulutustason asiantuntijoita, mikä on mahdollistanut perusbrittien siirtymisen johtaviin tehtäviin.

Huippuyliopistot ovat imeneet päteviä tutkijoita Euroopasta. Merkittävä osa esim. Lontoon rakennusmiehistä ja finanssikeskus Cityn työntekijöistä on lähtöisin EU-maista. Brexit vaikeuttaa työvoiman liikkumista ja tekee siitä kalliimpaa.

Brexitin seurauksista on vielä paljon epävarmuutta, mutta eron on suunniteltu tapahtuvan 29. maaliskuuta 2019. Eron vaikutukset alkoivat jo kansanäänestyksen lupaamisesta.

Epävarmuus tulevasta vähensi heti talouden aktiviteettia ja viivytti muun muassa investointeja. Brexit-äänestyksen vaikutukset eivät jääneet pelkästään Britanniaan vaan kohdistuvat myös EU:hun ja ulottuivat aina USA:han asti. Yritykset ennakoivat Brexitin seurauksia kauppaan ja työvoiman liikkeisiin.

Brexitin taloudellisista seurauksista Britanniaan on tehty useita arvioita. Talouden kannalta vaikutukset ovat yleensä negatiivisia ja niiden on arvioitu pienentävän vuoden 2030 Britannian BKT:ta noin kaksi prosenttia.

Vaikutuksen suuruus riippuu kauppasopimuksesta EU:n kanssa. ETA-jäsenyys, Sveitsin linja tai tulliunioni olisivat vähemmän haitallisia, mutta kaksi ensimmäistä sisältää työvoiman vapaan liikkumisen. Vapaakauppasopimus ja WTO:n mukainen sopimus olisivat kasvun kannalta haitallisempia.

Brexitin vaikutus Britannian ja EU:n talouksille on eittämättä negatiivinen, mutta lopulta taloudet sopeutuvat. Lontoon City-finanssikeskus ei katoa.

Britannia on edelleen iso talous ja EU-vastaisuudessaan aikaisempaa pienempi. Pohjois-Irlannin raja aiheuttaa hankaluuksia. EU vaikuttaa edelleen Britannian kehitykseen. EU jäsenyydet hyödyt saattoivat jakautua epätasaisesti, joten luonteva jatkokysymys on: keihin Brexitin kustannukset aikanaan kohdistuvat?

Kirjoittaja on professoriJyväskylän yliopiston kauppa­korkeakoulusta.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .