Kolumni: Elinvoimaa biotalouden ekosysteemillä

Keski-Suomessa on mahdollisuuksia, mistä ovat osoituksena edellisen kymmenen vuoden aikana syntyneet innovaatiot. Keski-Suomi on ollut myös kasvun maakunta. Se näkyy yritysten liikevaihdossa ja työpaikkojen määrän kasvussa. Työttömyys on laskenut lähes viisi prosenttiyksikköä viimeisimmän kolmen vuoden aikana.

Keski-Suomen ely-keskus ohjaa maakuntaan avustuksina, investointi- ja kehittämistukina ja muuna rahoituksena vuosittain noin 200 miljoonaa euroa. Tällä tuetaan yritysten kasvua, ylläpidetään liikenneyhteyksiä ja edistetään ympäristön suojelua. Vaikka tilanne nyt näyttää kohtuulliselta, tulevaisuudessa emme pärjää, ellemme keksi uusia innovaatioita ja yhdistä osaamista suuremmiksi ekosysteemeiksi.

 

Ekosysteemeistä on esimerkkejä Turun, Porin ja Vaasan seuduilta. Siellä on onnistuttu muodostamaan kokonaisuuksia, joiden pohjalle on syntynyt uudenlaista teollisuutta ja palveluita. Se on johtanut teollisuuden digitalisaatioon ja mahdollistanut uudenlaisen osaamisen syntymisen. Näin teollisuus on saatu uuteen nousuun ja monipuolistumaan.

Myös Keski-Suomeen on hyvät mahdollisuudet muodostaa vastaavia ekosysteemejä. Niiden ympärille voisi syntyä laajapohjaista yritys- ja osaamisverkostoa, joista meidät tunnetaan myös globaalisti.

Hyviä osakokonaisuuksia meillä jo on, mutta kuinka niistä luodaan ekosysteemejä? Hallitusohjelmaan on kirjattu “ekosysteemit kestävän kasvun moottoreina – Suomeen syntyy uusia miljardiluokan ekosysteemejä sekä nykyiset ekosysteemit vahvistuvat”.

Mikä sitten olisi Keski-Suomen iso juttu? Viime aikoina esillä on ollut Äänekosken Metsä Groupin biotuotetehdas, jonka ympärille jo kootaan ekosysteemiä. Voisiko tämä olla yksi alusta, joka synnyttää laaja-alaisen osaamiskeskittymän, joka sisältää laiteosaamista, ict:tä, hyvinvointia, teknologiaosaamista ja houkuttelee osaajia?

Digitaalisuus kytkeytyy myös biotalouteen ja tekstiiliteollisuuteen ja luo älykkäitä vaatteita ja materiaaleja sekä uusia mahdollisuuksia tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Miten sovellamme tekoälyä ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon ja älytekstiileihin? Kyse on siitä, miten sovellamme innovaatioita yritystoimintaan ja yhdistämme osaamiset isoksi kokonaisuudeksi.

 

Ekosysteemin syntyminen edellyttää yhteistä tahtoa, ennakointia ja isoa kuvaa, luottamusta ja sitoutumista sekä avoimia “alustoja” joissa voi verkostoitua, pitää työpajoja, tehdä prototyyppejä sekä yhteisiä laboratorioita. Näistä on hyvänä esimerkkinä CrazyTown, jossa yrittäjät voivat jalostaa tuotteitaan tai palveluitaan.

Tuotteiden ja palveluiden jalostamiseen löytyy kehittämismalleja kuten Kasvu­Open sekä ely-keskuksen, Finnveran tai BusinessFinlandin rahoitusvaihtoehdot unohtamatta yliopiston, ammattikorkeakoulun ja VTT:n tutkimusta. Hallitusohjelma korostaa korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten osaamiskeskittymiä sekä alueellista erikoistumista ja kiinnittymistä globaaleihin ekosysteemeihin.

Nyt jos koskaan tarvitsemme isosti ajattelemisen kykyä. Miten rakennamme systemaattisesti ekosysteemejä, jotka ruokkivat myönteistä kehää? Voisimmeko tehdä jotain isompaa yhdessä?

 

Kirjoittaja on Keski-Suomen ely-keskuksen ylijohtaja.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .