Kolumni: Halssilan kirjasto on temppeli, joka hohtaa sivistyksen valoa talvipimeään – Käy vaikka katsomassa: sille eivät Oodi tai Jyväskylän pääkirjasto pärjää

Vielä vähän aikaa iltahämärä laskeutuu niin aikaisin, että on mahdollista kokea tämä aivan erinomaisen vaikuttava näky. Käykääpä ensi viikolla katsomassa, jos ette ole aiemmin panneet merkille.

Sivistys sieltä hohtaa pimeään, Halssilan kirjaston seinänkorkuisista ikkunoista.

Syksy ja talvi Suomen kirjastoasioissa on ollut pinnalla aihe yli muiden: Helsingin uuden keskustakirjaston Oodin valmistuminen ja käyttöönotto. Jyväskylässä kaupunginkirjaston sisätiloja on pistetty uusiksi, ja hienot ovat nekin.

Mutta eivät ne pärjää Halssilan kirjastolle.

Halssilan kirjasto on temppeli. Se seistä töröttää mäen päällä, vanhalle työläiskaupunginosalle sopivasti paljon korkeammalla kuin kirkko.

Halssilan kirjastoon päästäkseen tyhmyyden pölyssä lyllertävän matosen on nähtävä vaivaa. Pitää kiivetä, kiivetä ja sitten pääsee ulko-ovelle. Sen jälkeen on kavuttava vielä portaat, joiden yläpäässä odottaa lainaustiski kuin tiedon alttari.

Raskas taivallus vaikuttaa alleviivaavasti jonkinmoiseen pyhän kokemukseen, jonka lainapuuhissa liikkuva vaeltaja saapuessaan kokee. Sisällä avarassa salissa interiööri sulautuu ulkotilaan, kun ympäristö työntyy luokse jätti-ikkunoiden kautta.

Ja pimeän aikaan nuo ikkunat tekevät kirjastosta majakan.

Kirjastorakentamisessa ja remontoinnissa ovat tällä vuosituhannella puhallelleet uudet tuulet. On uudenlaisia tiloja ja käyttötavoitteita ja -tarkoituksia, pehmustettuja makoilunurkkauksia, videopelihuoneita, esiintymislavoja, lainattavia kodinkoneita sun muuta post-post-modernia, johon kaltaiseni kirjastoretroseksuaalit hieman epäillen suhtautuvat.

Onkin siis, omaa muutoksenvastaisuutta tuulettaakseen, syytä huomata, että kun Halssilan kirjasto vuonna 1966 valmistui, edusti sekin poikkeuksellista moderniutta. Muun muassa sen aikuisille ja lapsille yhteinen kirjastosali herätti aikanaan paljon huomiota, kerrotaan kirjaston historiikissa.

Halssilan kirjaston on suunnitellut arkkitehti Jukka Kolehmainen. Rakennus suorastaan tihkuu aikakautensa henkeä, edistysuskoa, yleistä elinolosuhteiden pikkuhiljaista parantumista, viisipäiväisen työviikon yleistymistä ja pohjoismaista hyvinvointivaltiota.

Muutamaankin kertaan tällä vuosituhannella Halssilan kirjasto on aiottu lakkauttaa. Siitä on onneksi toistaiseksi aina luovuttu.

Halssilan kirjasto on koulun ja kaupan lisäksi suunnilleen ainoa asia, mitä Halssilan palveluista on jäljellä. Ei ole enää postia eikä pankkia ja hieman kauempana sijaitseva kirkkona tunnettu seurakuntakeskuskin pistettiin kiinni ja myyntiin sisäilmaongelmien vuoksi.

Jos Halssilan kirjastosta tykkää, varmin tapa saada se säilymään on käyttää sitä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .