Kolumni: Minkä näyttelijän maailma menettääkään

Reilu viikko vielä ja sitten se alkaa. Nimittäin Docventuresin kuudes tuotantokausi. Olen ennenkin todennut olevani jäävi arvioimaan Riku Rantalan ja Tunna Milonoffin touhuja, koska olen totaalinen fanipoika, mutta kirjoitan nämä rivit silläkin uhalla.

Nyt dokumenttien teema on valta ja sen rakenteet. Mielenkiintoinen aihepiiri ja uskon, että viimeisen päälle mielenkiintoisia ovat myös dokkarit. Itselleni Docventuresissa dokkareita tärkeämpää on niitä seuraava keskustelu. Vielä tärkeämpää on ohjelman mahdollistama egotrippailu Twitterissä.

Dokumenttielokuvien noin viisiminuuttiset esittelyt on julkaistu jo Yle Areenassa. Ne ovat vieläkin mielipuolisemmalla vimmalla toteutettuja kuin aiemmin. Ja siis hyvällä tavalla. Ne antavat ilmi myös sen, että jos Rantala joskus päättää luopua journalistisista toimistaan, hänellä on tulevaisuus näyttelijänä. Jos ette usko, niin käykää katsomassa.

Rantala on myös sillä tavalla hieno hahmo, että vaikka kyseessä on avarakatseinen ja sivistynyt maailmankiertäjä, olemuksessa on aimo annos makkaraa mussuttavaa Pertti Perusmiestä. Ehkä siksi Rikun sanoma saattaa mennä Pertillekin perille.

Ylen tehtävästä ja roolista keskustellaan taajaan ja hyvä niin. Docventuresin tohdin sanoa kuuluvan siihen julkisen palvelun tehtävään, joka Ylellä lain mukaan on. Jos kaiken maailman pölvästit eivät ymmärrä Docventuresia katsoa ja siten itseään sivistää, niin vika ei ole Pasilassa.

Se on niissä pölvästeissä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .