Kolumni: Nato ei ole valmis Pyhään sotaan

Iranin ja Israelin välisen sotilaallisen yhteenoton todennäköisyys näyttää kasvavan päivä päivältä. Syyrian sota toi Iranin joukot aivan Israelin porteille, mikä käynnisti yhteenotot.

Nyt myös Gazan ja Israelin välisellä rajalla ollaan ajauduttu lähes sotatilaan, kun Iranin rahoittamat Hamasin soturit ovat jatkaneet omaa protestointiaan jo viikkojen ajan. Israel on vastannut kivien, pommien ja palavien aineiden viskelyyn ampumalla kovilla. Pelkästään maanantaina tuli kymmeniä uusia kuolonuhreja.

Protestointia perustellaan muun muassa sillä, että Yhdysvallat siirsi Israelin-suurlähetystön pyhään Jerusalemiin. Vihanpidolle haetaan näin uskonnollisia perusteita ja maailman noin 1,3 miljardin muslimin tukea.

Iranilla mitä ilmeisimmin on ainakin jonkinlainen rooli nykyisessä sotamielialojen lietsonnassa. Israel on nolannut sen pahasti paitsi ilmaiskuillaan myös tuoreella ydinsopimuksen vesittämisellä.

Israelissa on vastaavasti paljon niitä, jotka näkevät, että Iran pitäisi laittaa ojennukseen nyt heti, eikä sitten kun sen ydinase on valmis.

Nato ei ole millään tavalla valmis edessä häämöttävään ”Pyhään sotaan”. Donald Trumpin ja Recep Tayyip Erdoganin Israel-näkökannat eivät voisi olla kauempana toisistaan.

Kiinnostavaa on se, että transatlanttinen yhteyskin on revennyt. Voisi kuvitella, että USA:n ja Euroopan välisen suhteen vaaliminen nähtäisiin tärkeämpänä asiana kuin Iranin kauppasopimukset, mutta juuri nyt ei siltä näytä.

Iranin ulkoministeri neuvottelee tänään tiistaina Brysselissä EU:n ulkopoliittisen edustajan Federica Mogherinin ja kolmen suurimman EU-maan ulkoministerien kanssa ydinsopimuksen pelastamisesta ilman USA:ta.

Ydinsopimuksen pelastusoperaatiota johtaa Saksa, jonka liittokansleri Angela Merkel vierailee perjantaina Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla neuvottelemassa asiasta Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa.

Merkel ja Putin keskustelivat asiasta jo viime perjantaina puhelimitse ja ainakin Kremlin mukaan päämiehet olivat olleet yksimielisiä Iran-sopimuksen jatkon välttämättömyydestä.

USA:n päätös (Iran-sopimuksen kaatamisesta) ”rikkoo luottamusta kansainväliseen järjestykseen”, Merkel totesi myös Saksan valtiollisen Deutsche Welle -kanavan mukaan.

Perusteita Iranin ydinsopimuksen puolustamiselle toki on. Iran ei ole rikkonut sopimusta ainakaan näkyvästi ja kuten Saksan liittopäivien iranilaistaustainen edustaja Omid Nouripour totesi: jos ei ole sopimusta, ei ole myöskään valvontaa. Hänen mukaansa sopimukseton tila siirtäisi Iranin ydinaseohjelman pikaraiteelle nykyiseltä ryömintäkaistalta.

Silti on melko yllättävää, että Saksa riskeeraa oman 118 miljardin dollarin vientimarkkinansa Yhdysvalloissa pitääkseen Iranissa nykyisen noin kolmen miljardin dollarin ulkomaankauppansa.

Juuri siitä nimittäin viime kädessä on kysymys, ainakin jos asiaa kysytään Yhdysvaltain Saksan-suurlähettiläältä Richard Grenelliltä. Hän vaati viime keskiviikkona kaikkia saksalaisyrityksiä ajamaan Iranin-toimintansa alas ”välittömästi”, koska mitään erityislupia ei olla jatkossa myöntämässä.

Avainkysymys onkin nyt: kaipaako Krimin-kävijä Merkel jatkossa USA:n lupia, vai ollaanko tässä luisumassa aivan euraasialaisille raiteille.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .