Kolumni: Opiskelija saa valtiolta alkupääoman

Oppositiossa nousivat karvat pystyyn, kun lehtien palstoilla visioi­tiin lapsilisien sijoittamista lasten tulevaisuuden pesämunaksi. Pian pohdittaneenkin, tulisiko hyvätuloisten lapsilisistä luopua.

Valtiolta saa kuitenkin selkänojaa myös toiselle sijoitusmahdollisuudelle. Nimittäin opintolainaa voi käyttää hyväksi ”negatiivisella korolla”. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Korkeakouluopiskelija voi yleensä saada lainaa 3 600 euroa vuodessa. Lukuvuonna 2017–2018 lainatakauspäätökset on jo yli sadalla tuhannella opiskelijalla.

Jos aikoo valmistua tavoite­ajassa, ei lähtökohtaisesti kannata jättää opintolainaa nostamatta, koska silloin menettää tukun rahaa. Nuorelle sijoittajalle jutun juju on opintolainahyvityksessä. Kela maksaa osan opintolainasta pois, jos opinnoista valmistuminen tapahtuu tavoiteajassa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei opiskelijan tarvitse maksaa kaikkea opintolainaa takaisin pankille.

Opintolainahyvitettyä lainaa voi nostaa 400 euroa kuukaudessa eli 3 600 euroa vuodessa (9 kuukautta opiskelua). Näin opintolainaa saa esimerkiksi viideltä vuodelta maksimissaan 18 000 euroa. Tästä opintolainahyvitys on 6 200 euroa, koska hyvitys on 40 prosenttia hyvitykseen oikeuttavan opintolainan 2 500 euron omavastuuosuuden ylittävästä määrästä.

Näin armahdetaan käytännössä noin kolmannes lainasummasta. Yhdelle tämä on veronmaksajien tukiosuus ryyppäämiselle ja rälläämiselle. Toiselle tämä on alkupääoma sijoitustoiminnalle ja oman taloudellisen tulevaisuuden turvaamiselle.

Kelan opintolainahyvitys antaa turvaa sijoittamisen aloittamisessa, koska opiskelijan ei välttämättä tarvitse maksaa omasta pussistaan mahdollisia tappioita. Toiseksi opintolainaa ei välttämättä tarvitse maksaa heti valmistuttua, vaan sijoitukset voi jättää tuottamaan. Lainaa ei yleensä kannatakaan lyhentää opiskeluaikana: jos opiskelija maksaa opintolainaa takaisin opintojensa aikana, se pienentää opintolainahyvityksen määrää.

Opintolainan korkoriskillä höystettyä verrattain matala­riskistä tuottoa tulee siis opiskeluaikana omavastuun jälkeen 6 200 euron arvosta. Tässä ei ole vielä edes sijoitettu opintolainaa mihinkään, vaan ainoastaan vasta nostettu se omalle tilille. Tästä viimeistään alkaa nuorison valikoituminen, jos vähäosainen ei ymmärrä nostaa lainaansa. Vauras nostaa lainaa monta kertaa elämässään.

Toista mokomaa tuottoa voi tavoitella riskillä osakemarkkinoilta. Riskivaihtoehdossa opintolaina paitsi nostetaan myös sijoitetaan. Opintolaina voidaan sijoittaa opiskeluaikana noin 30 prosentin tappiolla ja silti rahaa olisi tavoiteajassa valmistuttua koko lainan takaisinmaksuun lainahyvityksen jälkeen. Tässä on siis lupa mokata pörssissä ja yhteiskunta maksaa siitä viulut. Lainaa nostamattomalle kauppatieteilijälle tulisi harkita hylättyä arvosanaa koko tutkinnostaan.

Opintolaina mahdollistaa sijoittamisen aloittamisen nuorena. Töitä tekemällä ja opintotuella useimmiten kyllä selviää arjen kuluista. On silti syytä muistaa, että velkaantuminen sisältää aina riskin. Siksi sitä ei voi yleisesti suositella. Pörssissäkään historia ei ole tae tulevaisuudesta ja koko pääoman voi menettää. Silloin jäljelle jäisi laina.

Kirjoittaja on Nordnetinosake­strategi ja sijoituskirjailija.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .