Kolumni: Parveke on yön pelastus

”Yöllä taas mä menin parvekkeelle nukkumaan.”En mukaillut Jenni Vartiaisen laulua ollakseni lähempänä ketään, vaan paetakseni hiostavaa kuumuutta.

Kun helle tuli Jyväskylään, iltani oli uneton. Kyllästyin sängyssä pyörimiseen, nappasin tyynyn, makuupussin, korvatulpat ja silmiä peittävän huivin ja vaelsin lasitetulle parvekkeelleni. Siellä odotti sohva.

Mielessäni oli paljon epäilyksiä. Onko parveke liian meluisa tai valoisa? Onko ilma riittävän viileä? Ensimmäinen yö menikin vielä totutellessa. En meinannut saada unta ja heräsin liian varhain aamun kirkkauteen. Huivi ei ollut kunnolla naamalla ja olin nukkunut pää valoa kohti. Sääennusteet nähtyäni päätin kuitenkin jatkaa valitsemallani tiellä. Parvekkeeni suunta on valon kannalta sopiva, eikä se ole liian kuuma. Hyönteiset eivät häiritse. Kaikki on pedattu nukkumista varten.

Toiseksi yöksi tuunasin parveketta sen verran, että asetin viltin pimennykseksi keskimmäisten lasiruutujen väliin. Toimi! Aamulla heräsin hyvin nukkuneena, enkä ollut lainkaan hikinen. Tiesin voittaneeni.

Suhteeni parvekkeeseeni on sittemmin syventynyt. Minulta löytyy sieltä myös toimiva kuvaputkitöllö. Älkää kysykö miksi. Voin katsoa sohvalta käsin yöjännäriä ennen nukahtamista ja maanantaina herättyäni napsautin ensitöikseni ”Trumputtimen” pyörimään.

Ainoan takaiskun koin sunnuntaiaamuna, kun naapurista kuului kovalla äänellä ”Hyvää huomenta uutisista!” Ilmeisesti joku muukin kerrostalomme asukas katsoo tv:tä parvekkeella tai sen välittömässä läheisyydessä.

Helteiden edelleen jatkuessa oloni on kuitenkin levollinen. Ongelma on ratkaistu. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan viileitä yösijoja, jos siihen on mahdollisuus.

”Enkä enää epäillyt vaan tiesin, että voin niin kuin pieni lapsi nukahtaa.”

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .