Kolumni: Suuria lupauksia ja imagonkiillotuskampanjointia

Egyptin presidentti Abdel Fattah Al Sisi otti huhtikuun lopussa poikkeuksellisen vahvasti kantaa ihmisoikeuksiin. Al Sisi kertoi Afrikan unionin ihmisoikeusedustajalle ihmisoikeuksien olevan Egyptin tärkein prioriteetti vuoden 2030 visiossa.

Ihmisoikeudet ovat aina olleet Egyptissä arka aihe. Terrorismin vastaisen taistelun varjolla sananvapaus on kaventunut lähes olemattomiin. Jokainen valtion johdolle kriittinen kommentti on esittäjälleen jopa hengenvaarallinen.

Kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Egyptissä on nyt enemmän mielipidevankeja kuin koskaan aiemmin. Human Rights Watch (HRW) -järjestön parin vuoden takaisin raportin mukaan mielipidevankeja on ainakin 60 000. Egypti kiistää väitteen täysin ja väittää, ettei maassa ole lainkaan mielipidevankeja.

 

Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt kuten Amnesty International ovat huolissaan myös ”toisinajattelijoiden” katoamisista. Amnestyn mukaan katoamisista on tullut yksi Egyptin valtion tärkeimmistä politiikan välineistä. Amnestyn mukaan mikä tahansa kritiikki on riski esittäjälleen.

HRW -järjestö raportoi elokuun 2017 ja elokuun 2018 välillä 230 katoamistapauksesta. Osa kadonneista jää löytymättä ja osa löytyy kuukausien jälkeen vankilasta. Tulilinjalla ovat myös aivan tavalliset kansalaiset, jotka esittävät kritiikkiä vaikkapa sosiaalisessa mediassa henkilökohtaisissa päivityksissään.

Egypti kiistää myös katoamiset, mutta tiedottaa aktiivisesti, että kaikki valtion virallisesta tiedotuksesta poikkeava tulkitaan yritykseksi vahingoittaa Egyptiä.

Viime vuosina Egyptin ote maassa työskenteleviin ulkomaalaisiin journalisteihin on tiukentunut vuosi vuodelta. Huhtikuussa perustuslakimuutoksista järjestetyn kansanäänestyksen uutisointi länsimaiden mediassa ei tyydyttänyt Egyptin viranomaisia ja useampaa journalistia syytettiin väärän ja Egyptin mainetta vahingoittavan tiedon levittämisestä.

 

Egyptin oma totuus eroaa kansainvälisestä totuudesta esimerkiksi pääkaupungin Kairon ilmansaasteiden suhteen. Maailman terveysjärjestö WHO tutki maailman suurkaupunkien ilmalaatua vuosina 2011–2015 ja totesi Kairon maailman toiseksi saastuneimmaksi suurkaupungiksi Intian Delhin jälkeen. WHO:n mukaan vuonna 2017 jopa 40 000 egyptiläistä kuoli ilmansaasteiden seurauksena. Egyptin ympäristöministeriö kiisti väitteet Kairon saasteista ja sanoi, etteivät WHO:n mittaukset anna totuudenmukaista kuvaa tilanteesta.

Al Sisi on viime aikoina lupaillut kansalle ja maailmalle paljon. Hän on luvannut parantaa koulutusta, terveydenhuoltoa, naisten työllisyyttä ja kehitysvammaisten ja haasteellisesti työllistyvien asemaa yhteiskunnassa. Myös minimipalkkaan presidentti on luvannut korotuksia vaikka kaikki lain mukaan minimipalkkaan oikeutetut eivät tälläkään hetkellä sitä saa.

Harva egyptiläinen uskoo presidentin lupauksiin. Yhä useampi sen sijaan ihmettelee, miten helposti etenkin länsimainen media tuntuu nielevän positiiviset uutiset, jotka ovat enemmänkin imagon parantamisen propagandaa kuin konkreettisia lupauksia muutoksesta parempaan.

 

Kirjoittaja on Egyptissä ja muissa arabimaissa työskentelevä vapaa toimittaja.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .