Kolumni: Syövän hoito käännekohdassa

Syöpälääkkeitä on kehitetty ja testattu elinryhmittäin. Jos lääkkeellä on todettu hoitoetua riittävän monen potilaan kohdalla, sille on annettu käyttölupa tämän syövän hoidossa. Tiedämme nyt, että saman elimen syövät voivat olla geeniprofiililtaan ja käyttäytymiseltään erilaisia, ja eri elinten syövät toistensa kaltaisia.

Syövän hoitosuositusten mukaisesti otetaan käyttöön tietty lääkeyhdistelmä, jonka tehoa seurataan 2–4 kuukautta. Jos yhdistelmä ei tehoa, siirrytään seuraavaan. Tämä ei toimi nk. huonon ennusteen syövissä, joissa potilas saattaa menehtyä, ellei ensivaiheen lääkehoito tehoa.

Huonoennusteisia ovat syövät, joista alle viidennes sairastuneista parantuu. Kiinteissä syöpäkasvaimissa leikkaushoito on yleensä tärkein ensivaiheen hoito, mutta ennustetta parantavien liitännäishoitojen merkitys kasvaa, kun yksilölliset vaikutukset opitaan tuntemaan.

Keski-Suomen keskussairaalassa on jo kymmenen vuoden ajan keskitytty yksilöllisen syövän hoidon kehittämiseen.

Sairaalassa otettiin ensimmäisenä Suomessa käyttöön nk. nestebiopsia, jossa veressä kiertävästä kasvain-DNA:sta profiloidaan kasvaimen hoitoherkkyyttä. Nestebiopsian käyttöalueet kasvavat nopeasti, ja keskussairaalan patologian yksikkö on Suomen ainut sairaala-laboratorio, joka myy nestebiopsiaa mm. keuhkosyövän diagnosointiin.

Keski-Suomen keskussairaalan patologian yksikössä on käytössä suomalaisen Misvik Biologyn kehittämä syöpäsolujen lääkeainetestaus (DRST: Drug Resistance and Sensitivity Testing), jossa testataan 200–400 eri syöpälääkkeen vaikutusta syöpäsolukkoon. Testi paljastaa, mitkä aineet tehoavat syöpäsoluihin.

DRST on keskussairaalassa vasta tutkimuskäytössä potilailla, joiden syövän hoidossa perinteiset lääkeyhdistelmät ovat osoittautuneet tehottomiksi. DRST-menetelmää ei ole otettu käyttöön Euroopassa, ja Yhdysvalloistakin on julkaistu vasta tuloksia koe-eläimillä.

Tulevaisuudessa syöpälääkkeiden mahdollisuudet tulisikin voida osoittaa aiempaa nopeammin kasvaimien yksilölliset piirteet huomioivien ja uusiin tekniikoihin perustuvien tutkimusten avulla. Tässä Keski-Suomen keskussairaala on osoittautunut tehokkaaksi.

Ehkä tehokkain tulevaisuuden syövän hoito tulee olemaan elimistön valkosolujen syöpää tuhoavan tehon käyttöönotto. Emme tiedä, kuinka usein elimistö tuhoaa kehoon syntyneen syöpäsolun. Mutta tiedämme, että lisääntymään päässyt syöpäsolukko muodostaa suojakilven estämään valkosoluja tuhoamasta syöpää.

Uusimmat syöpälääkkeet poistavat tuon suojakilven, ja elimistön omat solut tuhoavat syövän. Kasvainten immuuniprofilointi kuvaa tuota syövän ja elimistön puolustusjärjestelmän välistä tasapainoilua. Keski-Suomen keskussairaala on kansainvälisesti merkittävä immuuniprofiloinnin keskus.

Tutkimme parhaillaan 11:n huonon ennusteen syöpätyypin tutkimussarjoja (4000 kasvaintapausta), jotka viisi yliopistosairaalaa ovat lähettäneet Jyväskylään analysoitavaksi. Tavoitteena on selvittää, miten ja mihin kasvaintyyppeihin elimistön puolustusmekanismeja hyödyntäviä hoitoja voitaisiin tehokkaasti kohdentaa.

Keski-Suomen keskussairaalan on nähty kilpailevan yliopistosairaaloita vastaan perustellessaan syöpäleikkausten jatkamista, vaikka sairaalassa ei ole lääketieteellistä tiedekuntaa ja siten yliopistosairaalan statusta.

Sairaalassa on panostettu 30 vuoden ajan syövän kirurgisen hoidon kehittämiseen omien hoitotulosten ohjaamana ja onkologian, patologian ja radiologian yhteystyötä kehittämällä.

Merkittävimpien syöpäryhmien tiedelehdissä julkaistut hoitotulokset ovat korkeinta kansainvälistä tasoa, eikä vertailukohtana ei ole yliopistosairaalat vaan kansainväliset keskukset.

Keski-Suomen keskussairaala on maan merkittävimpiä syövän tutkimuskeskuksia tieteellisillä ansiolla arvioituna ja pystyy tuloksekkaasti kehittämään syövän yksilöllistä hoitoa. Syöpätutkimus on nousemassa myös Jyväskylän yliopistossa merkittäväksi tutkimusalaksi.

Ei ole potilaiden eikä yhteiskunnan etu kiistellä perinteisten hoitojen järjestelyistä silloin, kun voimavarat tarvitaan hoidon kehittämiseen ja tulosten parantamiseen.

Syöpätutkimus etenee nopeasti. Tarvitaan todellista asiantuntijuutta, organisaatioiden kestävyyttä ja laaja-alaista yhteistyötä, jotta uusin tieto muuttuu paremmaksi hoidoksi.

Kirjoittaja on kirurgian ylilääkäri ja professori (emeritus) sekä tutkimusprofessori Jyväskylän yliopistossa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .