Kolumni: Vapautta on olla valitsematta

Sote-uudistukseen sisältyy pyrkimys parantaa potilaan mahdollisuuksia valita terveyspalvelun tuottaja ja hoitopaikka. Ajatuksena on se, että potilaiden aktiiviset valinnat kirittävät palvelujen tarjoajia parantamaan yksiköittensä toimintaa ja tehokkuutta. Miten tämä toimii käytännössä?

Taloustieteen perusoppien valossa kuluttajat ja potilaat punnitsevat aktiivisesti valintoihinsa liittyviä hyötyä ja kustannuksia. He valitsevat tämän perusteella itselleen parhaan vaihtoehdon.

Terveyspalvelut ovat kuitenkin kaukana tavallisista tuotteista ja palveluista kuten hiivaleivästä ja elokuvalipuista, joihin liittyviä kulutuspäätöksiä ihmiset tekevät päivittäin. Terveyspalvelut ovat luonteeltaan poikkeuksellisen monimutkaisia. Tämän vuoksi kuluttajien on huomattavan vaikeata arvioida itsenäisesti niiden laatua ja vaikuttavuutta.

Ihmiset myös kuluttavat joitakin keskeisiä terveyspalveluja ainoastaan muutaman kerran koko elämänsä aikana, jolloin heillä ei voi olla kokemukseen perustuvaa tietämystä terveyspalvelujen sisällöstä. Potilaiden on vaikeata arvioida terveyspalvelujen tärkeintä ominaisuutta, joka on niiden potilaalle tuottama terveyshyöty.

Terveyspalvelujen tuottajien on mahdollista vaikuttaa suhteellisen helposti potilaiden kokemaan tyytyväisyyteen muun muassa parantamalla odotustilojensa viihtyisyyttä. Tällä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä terveyshyödyn kanssa, joka on syy terveyspalvelujen kuluttamiseen.

Valinnanvapauden vaarana on se, että järjestelmässä kilpaillaan potilaiden valinnoista tekijöillä, jotka eivät paranna mitenkään järjestelmän tuottamaa tulosta eli terveyttä.

Taloustieteessä on tutkittu paljon kuluttajien todellisuudessa tekemiä valintoja empiirisesti. Terveyspalvelujen valintojen osalta erityisesti kaksi näkökohtaa ovat keskeisiä.

Ensinnäkin huomattava osa kuluttajista valitsee heille lähtökohtaisesti tarjottavan vaihtoehdon. Esimerkkinä voidaan käyttää virvoitusjuomien valintaa. Kuluttajalle lähtökohtaisesti tarjottavan virvoitusjuoman pakkauskoon kasvu merkitsee käytännössä myös tuotteen kulutuksen kasvamista, koska suurin osa kuluttajista ei punnitse aktiivisesti valintoihinsa liittyviä hyötyjä ja kustannuksia. Tämän vuoksi järkevää terveyspolitiikkaa voi olla esimerkiksi sokeristen virvoitusjuomien pakkauskokojen rajoittaminen.

Terveyspalvelujen käytön kannalta kuluttajien haluttomuus punnita valintojaan merkitsee sitä, että valinnanvapautta käyttää aktiivisesti luultavasti ainoastaan pieni osa kaikista potilaista – suurin osa potilaista tyytyy heille oletusarvona tarjottavaan vaihtoehtoon.

Toiseksi terveyspalvelujen valintoja on tutkittu paljon muun muassa Isossa-Britanniassa, jossa on useissa otteissa laajennettu potilaiden mahdollisuuksia valita hoitopaikka.

Empiiristen havaintojen valossa keskeinen valintoihin liittyvä piirre on se, että suurin osa potilaista valitsee terveyspalvelun tuottajista sen, joka on heitä maantieteellisesti kaikkein lähinnä. Tällä on merkitystä valinnanvapauden toteuttamiselle Suomessa, koska suurin osa maasta on harvaan asuttua, eikä tarjolla ole kuin ainoastaan yksi tai muutamia terveyspalvelujen tarjoajia.

Monille terveyspalvelujen käyttäjille ja potilaille vapaus valita tarkoittaa käytännössä vapautta olla valitsematta.

Kirjoittaja toimii taloustieteen professorina Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .