Konneveden kultakimpale

Mikäli kansan ääntä on uskominen, Suomen uusin kansallispuisto on nimeltään Konneveden-Rautalammin kansallispuisto. Pitkähköä nimeä kannatti lähes puolet noin 4 800 vastaajasta Keskisuomalaisen verkkolehden äänestyksessä. Konneveden kansallispuisto sai 18 prosenttia äänistä (Ksml 28.3.).

Viime kädessä nimen ratkaisevat kansanedustajat. Aikaisintaan tämä tapahtuu kesäkuussa, mutta mahdollisesti vasta syysistuntokauden alussa. Siihen saakka on siis vielä jokaisella mahdollisuus vaikuttaa asiaan.

Jos nimi ei miestä pilaa, niin tuskinpa kaunista kansallispuistoakaan. Silti nimeä kannattaa makustella monesta näkökulmasta. Kotiseuturakkauden lisäksi ainakin rahallista arvoa on myös sillä, kuinka houkutteleva ja mieliin jäävä nimi on matkailumarkkinoinnissa.

Matkailukohteina Suomen 37 kansallispuistoa elävät nousukautta, jolle voi ennustaa pitkää ja hyvää tulevaisuutta. Jo vuosia kävijämäärät ovat olleet kasvussa. Viime vuonna kotimaisissa kansallispuistoissa retkeili 2,2 miljoonaa kävijää.

Yhtä jalkaa kävijämäärien kasvun kanssa ropisevat myös matkailueurot. Viime vuonna euroissa oli kasvua 5,5 prosenttia edellisvuodesta.

Kansallispuistoissa kävijöiden rahankäytön kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset olivat yhteensä 115,5 miljoonaa euroa ja 1 484 henkilötyövuotta (Ksml 1.3.).

Kansallispuistot ovat valtiolle ja kunnille sijoituksia, jotka poikivat tuloja nimenomaan maaseudun elinvoiman hyväksi. On laskettu, että jokainen retkeilypalveluihin ja luontokeskuksiin käytetty euro tuottaa kymmenkertaisesti matkailutuloa. Mikä parasta, nämä eurot jäävät lähiseudulle.

Suomen suosituimmassa kansallispuistossa Pallas-Yllästunturilla Lapissa kävi viime vuonna lähes puoli miljoonaa ihmistä. Konneveden kansallispuistoon odotetaan 20 000–30 000 vuosikävijää.

Suomalaisen luonnon rauhaa ja erityispiirteitä ei ole osattu vielä riittävästi tuotteistaa kansainvälisessä matkailumarkkinoinnissa. Pelkästään jokamiehen oikeus, lupa liikkua luonnossa vapaasti, on suuri hämmästyksen aihe jo keskieurooppalaisille. Mitä kauempaa matkailija saapuu, sitä eksoottisempana hän suomalaisen luonnon kokee.

Lomailu kansallispuistossa voi olla monella tapaa toiminnallista. Toisin kuin luonnonpuistoissa, kansallispuistoissa marjastus ja sienestys ovat yleensä sallittuja. Jos suomalaismarjojen ainutlaatuiset terveysvaikutukset osattaisiin valjastaa matkailuvaltiksi, ohjatuille mustikka- ja hillamatkoille löytyisi rahakkaitakin osallistujia metsästys- ja kalastusretkien tapaan.

Työnimenä on nyt Etelä-Konneveden kansallispuisto. Se voisi olla myös lopullinen nimi, sillä nimenomaan eteläiselle Konnevedelle sijoittuvat kansallispuiston valttikortit, jylhät ranta- ja saaristomaisemat.

Mutta jos Rautalampi on tippumassa nimestä äänestystuloksesta huolimatta, niin eikö nimi voisi olla nasevasti vain Konneveden kansallispuisto? Kuntarajat ja kuntien nimet voivat aikojen saatossa muuttua, mutta vesistöjen nimet säilyvät halki vuosisatojen.

Tällä hetkellä Suomessa ei muuten ole yhtään kuntanimistä kansallispuistoa, sillä Leivonmäen kansallispuistokin on osa Joutsan kuntaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.