Korkeakoulujen yhteistyötä tiivistettävä

Jyväskylän ammattikorkeakoulu käynnistää tänä syksynä juhlavuoden. 20 vuotta sitten JAMK aloitti toiminnan vakinaisena korkeakouluna. Kuluneiden 20 vuoden aikana korkeakoulustamme on valmistunut liki 20 000 eri alojen ammattilaista.

Olemme olleet yksi Suomen menestyksekkäimmistä korkeakouluista ja vetovoimassa eli hakijoiden määrässä aloituspaikkaa kohden olemme olleet aina viiden parhaan joukossa. Verkossa toteutettavat koulutukset ovat viime vuosina olleet erittäin suosittuja ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tarjonnassa olemme valtakunnan kärkeä.

Aikuis- ja täydennyskoulutuksen kysyntä kasvaa vuosi vuodelta. Tarjoamamme avoimen ammattikorkeakoulun väyläopinnot ”myytiin loppuun” kahdessa minuutissa ilmoittautumisportaalin avautumisesta.

Koulutuksen olosuhteet ovat Suomessa haasteelliset. Suomi on käytännössä ainoana OECD-maana tehnyt selkeitä ja mittavia leikkauksia korkeakoulujen julkiseen rahoitukseen vuodesta 2012 lähtien jo kahden perättäisen hallituskauden aikana. Myös toisen asteen ammatillista koulutusta uhkaavat mittavat rahoitusleikkaukset lähivuosina.

Vaikka valtiontalouden heikko tila puoltaakin julkisten menojen supistamista, tuntuvat näin suuret koulutusleikkaukset kuitenkin kohtuuttomilta. Niiden vaikutukset voivat kostautua mittavina lisäkustannuksina mm. nuorten syrjäytymisen osalta.

Koulutusleikkaukset ovat selkeä poliittinen arvovalinta, mihin kaikki eduskunnan puolueet ovat vuorollaan ryhtyneet. Tätä ilmiötä ihmetellään monissa maissa, joista tullaan tutustumaan maailman parhaana pidettyyn suomalaiseen koulutusjärjestelmään.

Kaupunginjohtaja Timo Koivisto asetti toukokuussa 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulun rehtorin eli allekirjoittaneen selvittämään JAMKin ja Jyväskylän yliopiston tiiviimmän yhteistyön edellytyksiä ja toimintamalleja.

Lokakuun lopussa jätettävässä raportissa julkistetaan esityksiä korkeakoulujen uusiksi yhteistyömuodoiksi. Selvitystyö tehdään korkeakoulujen johdon, opiskelijoiden ja sidosryhmien haastatteluina. Selvityksessä hyödynnetään myös korkeakoulujen toimintaa kuvaavia tulostietoja.

Kahden vahvan ja menestyneen korkeakoulun tiiviimpi yhteistyö tuo monia merkittäviä hyötyjä mm. opetusyhteistyön, joustavampien opintopolkujen, opintojaksojen ristiinvalinnan sekä vahvempien tutkimushankkeiden muodostamisessa. Myös toiminnallisia säästöjä odotetaan saatavan tukipalveluyhteistyöstä sekä tilojen tiiviimmästä yhteiskäytöstä.

Nykyinen korkeakoululainsäädäntö edellyttää, että ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tutkinnot säilyvät tulevaisuudessakin erillään ns. duaalimallin mukaisesti. Myös niiden rahoituspohjat pidetään valtiontaloudessa jatkossakin erillisinä.

Tällöin ammattikorkeakoulua ja yliopistoa ei voida myöskään suoraan yhdistää yhtenäiseksi korkeakouluksi. Toki on mahdollista, että yliopistot voivat omistaa ammattikorkeakouluyhtiöiden osakkeita ja muodostaa sitä kautta erilaisia konsernirakenteita.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan syksyn aikana hallituksen esitystä AMK- ja yliopistolain muuttamiseksi opetuksen järjestelyn osalta. Tämä antaisi mahdollisuuden opetuksen järjestämiseen korkeakoulujen yhteistyönä samoilla koulutusaloilla yliopiston kandidaatti- ja amk-tutkinnoissa.

Uudistettava lainsäädäntö palvelisi useita vireillä olevia korkeakoulujen yhteistyöhankkeita mm. Tampereella, Rovaniemellä, Lappeenrannassa, Vaasassa, Oulussa, Jyväskylässä sekä pääkaupunkiseudulla.

Huolimatta korkeakoulupolitiikan turbulenssista ja rakenteellisen kehityksen kiihtymisestä JAMK lähtee uuteen lukuvuoteen luottavaisin mielin ja vahvoista toiminnallisista asetelmista.

JAMK on käynnistänyt yhdessä yliopiston ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän kanssa strategisen EduFutura-yhteistyön, jossa yhtenä merkittävänä asiana on myös oppilaitosten ja työelämän tiiviimpi vuorovaikutus. Eri asteen oppilaitokset ovat merkittäviä aluekehityksen dynamoja koko Keski-Suomessa ja niiden panos Jyväskylän kaupunkiseudun kehittämisalustojen, kuten Kangas, Hippos, Uusi ja vanha sairaala, osalta on merkittävä.

Näyttää siltä, että Keski-Suomi toimii merkittävässä roolissa kansakunnan talouden elpymisessä ja oppilaitokset ovat sen kehityksen keskeisenä moottorina.

Kirjoittaja on Jyväskylän ammattikorkeakoulun rehtori.

Teksti on lyhennelmä lukuvuoden avajaispuheesta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.