Korkeakoulupolitiikan uusi linja

Jyväskylän yliopiston historia on kertomus seminaarin kasvusta 15 000 opiskelijan tiedeyhteisöksi. Se on myös kertomus jyväskyläläisten taidosta ajoittaa toimet oikein yliopiston perustamisessa ja kehittämisessä.

Jyväskyläläiset osasivat tämän jo seminaarin perustamisvaiheessa 1860-luvulla. "Suomen Ateenaa" osattiin markkinoida seminaarikaupungiksi uskottavasti ja oikeaan aikaan.

Hyvä esimerkki korkeakoulupoliittisen tilanteen oivaltamisesta on myös Jyväskylän kesäyliopiston perustaminen vuonna 1912. Jyväskylässä huomattiin, että Helsingin professoripiireissä suunniteltiin yliopistollisten kesäkurssien järjestämistä. Seminaarin lehtorit laativat nopeasti suunnitelman kesäkursseista ja saivat sille Helsingin professorien tuen.

Jyväskyläläiset keksivät vielä kursseille kaupungin korkeakoulupoliittisia tavoitteita tukevan nimen: Jyväskylän kesäyliopisto.

OIKEA AJOITUS oli ratkaisevaa myös Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun perustamisessa 1930-luvun alussa. Tilanne uuden korkeakoulun perustamaiselle huomattiin otolliseksi, kun professori Edwin Linkomiehen johtama Ylioppilastulvan vastustamiskomitea asetettiin pohtimaan keinoja Helsingin yliopiston opiskelijamäärän kasvun hillitsemiseksi.

Ratkaisevin laajennus kohti yliopistoa tapahtui vuonna 1958, jolloin korkeakoulu sai filosofisen tiedekunnan. Rehtori Aarni Penttilä oivalsi tämän mahdollisuuden Oulun yliopiston perustamisen oheisratkaisuna.

Rehtori Martti Takala esitti puolestaan nimen muuttamista yliopistoksi tilanteessa, jossa valmisteltiin kolmen uuden korkeakoulun perustamista Itä-Suomeen.

KORKEAKOULUPOLITIIKKA on taas murroksessa. Uusi yliopistolaki muuttaa yliopistojen ja tiedekorkeakoulujen suhdetta valtioon. Se on tärkeä uudistus, mutta monin verroin historiallisempaa muutosta merkitsee juuri perustetun Aalto-yliopiston erityisasema.

Aalto-yliopistolla on jo koossa yli 100 miljoonan euron lahjoitukset ja se pääsee 200 miljoonan euron tavoitteeseensa. Eikä siinä kaikki. Valtio on sitoutunut erityisrahoitukseen Aalto-yliopistolle. Ensi vuonna se saa ekstraa 56 miljoonaa euroa ja kymmenen vuoden aikana vähintään 0,5 miljardia euroa.

Myös muissa yliopistoissa on lahjoitusten keräys menneillään. Jyväskylän yliopistolla on koossa 1,5 miljoonaa euroa ja kymmenen miljoonan tavoite on jo todettu epärealistiseksi.

MIKSI MUUT yliopistot ovat hyväksyneet Aalto-yliopiston erityisrahoituksen?

Yliopistojen korkeakoulupoliittisen aktiivisuuden aika olisi ollut silloin, kun hallitusohjelmassakin mainitun huippuyliopiston rahoitussuunnitelmaa valmisteltiin. Silloin olisi ollut aika mennä joukolla ministerien ja eduskuntaryhmien puheille. Poliitikot eivät olisi voineet sivuuttaa maakuntakeskuksissa sijaitsevien yliopistojen yhteisesiintymistä asiassa.

Rehtorit eivät näin tehneet ja antoivat passiivisuudellaan tukensa korkeimman opetuksen ja tutkimuksen voimavarojen historialliselle keskittämiselle.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.