Koulu loppuu, käytös kuntoon

Suomalaiset lapset ja nuoret ovat hyviä kouluosaamisessa. Pisa-tutkimuksissa koululaisemme ovat vuosia olleet maailman kärkeä, vaikka viimeisimmässä tutkimuksessa sijoitus hieman putosikin. Aasia on nousussa.

Erinomaiset opettajat ja hyvä koululaitos on ollut kansallinen vahvuus. Kansakoulujen perustaminen (1860-luvulta lähtien) levitti lukutaitoa ja kansansivistystä. Sanomalehdet alkoivat samalla yleistyä ja tekivät lukutaidosta jokapäiväistä. Sanomalehtien lukeminen avasi myös ihmisille näkymän kodin ikkunaa pidemmälle.

Koululaitos ja sanomalehdistö sivistivät Suomea niin, että hiljalleen köyhästä ja syrjäisestä maasta alkoi kehittyä osaavien ihmisten yhteiskunta.

Metsät ja koulut ovat olleet historiallisesti maamme suurimmat kansallisvarallisuudet.

HYVÄ KÄYTÖS on sosiaalista pääomaa. Ihmisen luonteva ja toisia huomioiva käytös on eduksi elämässä.

Siksi onkin huolestuttavaa, että Pisa-tietojen mukaan suomalaisten yläkoululaisten käytös on kolmanneksi huonointa maailmassa (tutkituista maista).

Huonoa käytöstä mitattiin kysymällä, tarvitseeko opettajan odottaa luokan rauhoittumista ennen tunnin alkua. Kysymys kuvaa hyvin, miten oppilaat arvostavat opettajaa ja oppimista.

Parasta koulukäytös on Japanissa, Kazakstanissa, Kiinassa, Romaniassa ja Koreassa. Eli Aasiassa kunnioitetaan opettajaa ja vanhempia ihmisiä. Luokka vaikenee opettajan saavuttua.

Toista ääripäätä on Suomen kanssa Argentiina, Kreikka, Alankomaat, Ranska ja Norja.

Suomalaiseen kulttuuriin on kuulunut aina ripaus itsellisyyttä - herrojen vähättelyä. Tuntemattomassakin sotilaat olivat kurittomia, mutta itsenäisesti osaavia.

Samaa henkeä on koulussa. Ehkä suomalainen koululaitoksen pitää silti kiinnittää enemmän huomiota käytöstapoihin. Hälisevät luokat ovat pitkän päälle haitaksi myös oppimiselle.

Kohtuullisen kurin vaatimus ei vielä oppilaiden luovuutta ja itsenäisyyttä. Se antaa lapsille ja nuorille myös turvallisuuden tunnetta ja ymmärrystä siitä, että ihmisten välillä pitää aina olla pelisääntöjä.

PALOMA HANNONEN tavoittelee vihreiden varapuheenjohtajuutta kesäkuun puoluekokouksessa Kuopiossa. Hannosen takana on vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto. Hän on sen puheenjohtaja.

Hannonen on Jyväskylän kaupunginvaltuutettu ja Anni Sinnemäen (vihr.) eduskunta-avustaja.

Myös toinen nouseva vihreä, Touko Aalto, on lähellä eduskuntaa. Hän on kansanedustajan Jani Toivolan (vihr.) avustaja. Aalto tuntuu käyvän ahkerasti ainakin eduskunnan kuntosalilla.

Neljän vuoden päästä näemme, kummasta tulevaisuuden kasvosta tulee ehkä vihreiden ensimmäinen keskisuomalainen kansanedustaja.

PESÄPALLO vahvistuu. Kiri tavoittelee tänä vuonna sijoituksia ja Kirittäret vanhaan tapaan mestaruutta.

JJK puolestaan hakee mitalia jalkapallossa. Ja ensi talvena JYP tavoittelee mestaruutta, mutta ei ehkä runkosarjan voittoa.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen päätoimittaja.