Koulukaupungin kääntöpuoli

Kesäkuun karmeat työttömyysluvut olivat aiheellisesti viikon näkyvimpiä kotimaan uutisia. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kesäkuussa oli työtä vailla 14 prosenttia työvoimasta: 368 894 henkeä.

Kun mukaan lasketaan erilaisissa työvoimapoliittisissa ohjelmissa mukana olevat ja muut piilotyöttömät, oikeaa ansiotyötä vailla olevien määrä saattaa kohota jopa yli puolen miljoonan. Kansallinen katastrofi ei ole kaukana.

Keski-Suomi vajosi kesäkuussa jälleen maan synkimmäksi työttömyysalueeksi. Työttömyysaste oli kuun lopussa 18,2 prosenttia.

Maakunnan työttömyyden juuret ovat muun Suomen tapaan taloustaantumassa ja yhteiskunnan voimakkaassa rakennemuutoksessa. Erityispiirteitäkin löytyy. Missään muualla Suomessa ei ole yhtä paljon opettajia työttöminä kuin Jyväskylässä – eikä missään muualla ole web-ohjelmoijista pulaa (Ksml 23.7.).

Jyväskylä on noin 40 000 opiskelijan kaupunki. Opiskelijoiden runsaus on kaupungille valtava henkinen rikkaus; opiskelijat ovat myös elinkeinoelämälle tärkeitä palvelujen käyttäjiä. Jyväskylässä opiskelijoista tykätään – ja opiskelijat tykkäävät Jyväskylästä.

Kaupungin vetovoiman kääntöpuolena on suuri akateeminen työttömyys. Jyväskylässä on paljon työttömiä opettajia, kun taas lähes kaikkialla muualla Suomessa heistä on pulaa.

Ratkaisuksi on helppo tarjota muuttoa työn perässä, mutta muuttamisen esteitä voi olla muitakin kuin mukavuudenhalu. Moni opiskelija on valmistuttuaan jo perheellinen tai ainakin vakiintumassa, jolloin puolison työ vaikuttaa muuttohalukkuuteen.

Lyhytaikaisen työn vastaanottaminen varsinkin pääkaupunkiseudulta kaatuu usein asumisen kalleuteen. Jos maksaa jo Jyväskylään tuntuvaa vuokraa, toisen ja vielä kalliimman asunnon hankkiminen voi olla jo taloudellinen mahdottomuus. Asuntomarkkinoidenkin pitäisi joustaa, jos työvoimalta vaaditaan suurempaa liikkuvuutta.

Akateemista työttömyyttä voisi helpottaa sekin, jos entistä useampi opiskelija pääsisi jo yliopistovuosinaan testaamaan osaamistaan työpaikoilla. Jyväskylän yliopistossa tätä on jo viiden kesän ajan onnistuneesti kokeiltu monitieteisissä työelämäprojekteissa. Hurjimmillaan humanistista onkin voinut kehittyä vaikka yritysjohtaja.

Keski-Suomeen kaivattaisiin kipeästi lisää kasvuyrityksiä, jotka rekrytoisivat väkeä. Äänekoskelle tuleva biotuotetehdas on jo nyt, rakentamisen vasta käynnistyessä, tuottanut valtavasti uskoa tulevaisuuteen. Vaikka siitä on vielä pitkä matka työpaikkojen syntymiseen, myönteisen ilmapiirin merkitystä ei sovi vähätellä.

Web-, multimedia-, ohjelmisto- ja sovelluskehittäjä ovat monelle jo niminä vieraita ammatteja. Onnekkaita he, joilta tämän alan osaaminen löytyy. Heistä nimenomaan on Jyväskylässä pulaa – toisin kuin missään muualla Suomessa.

Tietokoneanimaattoreiden, peliohjelmoijien, ohjelmistotestaajien ja laadunvarmistuksen asiantuntijoiden rekrytointitarpeen arvioidaan lähitulevaisuudessa vain kasvavan Jyväskylässä. Nämä työpaikat sijaitsevat usein yrityksissä, jotka hakevat reipasta kasvua globaaleilta markkinoilta. Parhaimmillaan se voi merkitä uusia Rovioita ja Supercellejä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.