Koulukiusaamisesta jää elinikäiset traumat

Koulukiusaaminen nousee julkiseen keskusteluun yleensä silloin, kun jotakin traagista tapahtuu. Viimeksi Oulussa koulukiusaaminen mainittiin yhdeksi motiiviksi nuoren miehen summittaiseen oppilastoverien puukotukseen. Koulukiusaamisen järjestelmällinen ehkäisy ja uhrien jälkihoito pitää ottaa vihdoin vakavasti kaikissa oppilaitoksissa ja myös päättäjien on nähtävä kiusaamisen elinikäiset seuraukset. Kiusaamisen ehkäisemiseen on jo olemassa toimivia malleja.

Kiusattujen määrä on kouluterveyskyselyjen mukaan pysynyt koko 2000 luvun suunnilleen samana. Oppilaista jopa 68 prosenttia koki, etteivät aikuiset puutu riittävästi kiusaamiseen.

Lainsäädännössämme ei tästä huolimatta ole konkreettisesti määritelty, mitä koulun henkilökunnalta edellytetään turvallisen oppimisympäristön takaamiseksi. Tämän vuoksi kiusaaminen voi kestää vuosia. Lainsäädännössä koulutuksen järjestäjä on velvollinen takaamaan oppilaille turvallisen opiskeluympäristön, mutta perusopetuslaissa ei ole suoraa, velvoittavaa säännöstä puuttua koulukiusaamiseen.

Keski-Suomen ELY-keskuksen erikoissuunnittelijan, Päivi Hamaruksen mukaan kouluista puuttuu kokonaisvaltainen näkemys kiusaamiseen puuttumisesta. Koulukiusaamisesta väitellyt Hamarus esittääkin kouluihin prosessikuvausta, josta näkyy, kuka käsittelee kiusaamista, miten sitä seurataan ja jos kiusaaminen ei lopu, mitä siitä seuraa. Se kuuluu oppilaan oikeusturvaan. Jo pelkkä tieto voi ennaltaehkäistä kiusaamista.

Vaikka koulutuksen järjestäjän on tehtävä suunnitelma kiusaamista, häirintää ja väkivaltaa vastaan, kiusaaminen voi monen lapsen ja nuoren kohdalla jatkua vuosia, jopa vuosikymmenen. Toisen asteen opintojen keskeytymisen taustalta löytyy hyvin usein peruskoulussa koettu kiusaaminen. Oireilu näkyy esimerkiksi ahdistus- ja masennusoireina, kykenemättömyytenä, jännitystiloina ja paniikkihäiriöinä. Valtaosa nuorisopsykiatrian asiakkaista on koulukiusattuja. Pitkään jatkunut kiusaaminen traumatisoi. Aivotutkimusten perusteella tiedetään, että voimakas sosiaalinen ahdistus jättää aivoihin yhtä pysyvän jäljen kuin kiduttaminen ja fyysinen kipu. Ei siis ihme, että koulukiusaaminen myös syrjäyttää nuoria yhteiskunnasta.

On erikoista, että yksittäisiin onnettomuuksiin joutuneet pääsevät Suomessa välittömästi jälkihoitoon, mutta jopa kymmenen vuotta kiusaamisesta kärsineelle ei ole toistaiseksi ollut jälkihoidon mallia.

Päivi Hamarus on nyt kehittämässä yhteistyökumppaniensa kanssa teoreettisen pohjan jälkihoidon mallia, jotta työkalujen luominen on mahdollista. Jälkihoito auttaa kiusattua pääsemään kokemansa yli ilman että kiusaamisen jättämät traumat vaikuttavat ammatinvalintaan, opintoihin, sosiaalisiin suhteisiin ja itsetuntoon. Mallia on kokeiltu Lahden Valopilkku -projektissa ja yhteistyöhön on tulossa myös Tampereen nuorisopsykiatrian yksikkö.

Keski-Suomessa on koulutettu yhteisöjä sosiaalisen hyvinvoinnin johtamisen Vaakamalliin®. Siinä koko koulun henkilöstö käsittelee kiusaamiseen liittyvät menettelytavat, sopii niistä ja sitoutuu niihin. Kun pelisäännöt on sovittu, rakennetaan yhteisöllisyyttä ja sosiaalista hyvinvointia koko yhteisössä.

Vaakamallissa kuvataan nuorten selviytymiskeinoja myönteisellä tavalla. Niitä ovat tavoitteellisuus, luottamus, sitoutuminen, omien vahvuuksien löytäminen, asema ryhmässä, ystävyyssuhteet sekä kodin ja koulun yhteistyö. Mallista on saatu erittäin hyvät kokemukset.

Diakonissalaitoksen Vamos-palveluissa kohdattuja nuoria yhdistävät koulukiusaaminen, erilaiset oppimisvaikeudet ja alhainen luottamus muita ihmisiä kohtaan.

Monilla heistä on käsittelemättömiä traumoja eivätkä ”normaali koulu” taikka ”normaalit palvelut” ole heidän kohdallaan toimineet, kertoo tutkija Olli Alanen.

Vamoksessa nuoret kohdataan ihmisinä, ei ongelmana. Jokaisella nuorella on oma työntekijä ja intensiivinen työote. Nuoret kokevat, että työntekijät ovat perinteisiä ammattilaisia lähempänä heitä ja välittävät aidosti.

Tulokset rohkaisevat; nuoret alkavat taas uskoa parempaan tulevaisuuteen ja myös tehdä töitä sen toteutumiseksi.

Vamoksen kaltainen palvelukokonaisuus on yhteiskunnalle erittäin kannattava investointi ja se tukee olemassa olevaa järjestelmää.