Koulutusviennillä oppia puolin ja toisin

Suomen peruskoululaisten menestyminen kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa on vahvistanut Suomen mainetta korkean koulutuksen maana ja lisännyt kansainvälistä kiinnostusta suomalaista koulujärjestelmää kohtaan.

Suomalainen koulujärjestelmä onkin monessa suhteessa maailmanlaajuisessa vertailussa ainutlaatuinen. Suomessa kaikki lapset vanhempien sosiaali- ja tulotasosta riippumatta saavat hyvätasoisen, korkeasti koulutettujen opettajien antaman opetuksen, oppikirjat ja jopa koulupäivän aterian ilman koulumaksua.

Lähes kaikkialla muualla maailmassa lapsi saa korkealaatuista opetusta vain hinnakkaissa yksityiskouluissa. Myös Suomen opintotukijärjestelmä herättää suurta hämmästystä maailmalla. Muualla joutuu maksamaan opiskelusta, Suomessa opiskelijalle maksetaan siitä, että hän opiskelee.

Koulutusvienti on yleiskäsite koulutus- ja opetuspalvelujen ulkomaankaupalle.

Tutustuin keväällä Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa Abu Dhabissa EduCluster Finlandin koulutusvientihankkeeseen. EduCluster Finland on asiantuntijaorganisaatio, jonka omistavat Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä.

Yhteistyössä Yhdistyneiden Arabiemiraattien opetusviranomaisten kanssa toteutettu viisivuotinen koulutusvientihanke kahdessa on saamassa jatkoa. Hanketta on toteutettu Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien valtion kahdessa koulussa, joissa on työskennellyt emiraatti- ja kansainvälisten opettajien kanssa suomalaisia luokanopettajia sekä rehtoreita. Hankkeen aikana on myös tarjottu emiraattiopettajille täydennys- ja jatkokoulutusta Jyväskylän yliopistossa.

Haastatellessani suomalaisia ja emiraattiopettajia tulin vakuuttuneeksi siitä, että hankkeessa tapahtuu tärkeää oppimista puolin ja toisin. Suomalaisopettajat eivät ole vain asiantuntijan roolissa vaan yhtä lailla oppijan roolissa.

Työskentely ja asuminen vieraassa kulttuurissa avartavat maailmankuvaa. Islamilaiseen kulttuuriin ja arabimaan monikulttuuriseen arkeen tutustuminen antaa arvokasta ymmärrystä niin kulttuureista itsestään kuin eri kulttuureista tulevien ihmisten kohtaamisesta. Juuri tällaista ymmärrystä Suomessa kaivataan yhä kipeämmin.

Opettajalle työskentely kansainvälisessä työilmapiirissä ei tarjoa vain mahdollisuutta vaan myös vaatimuksen oman ammatillisen identiteetin ja oman osaamisen pohdintaan ja kehittämiseen.

Emiraattien koulutusvientihankkeessa suomalaisten opettajien työkomennus on kestänyt yleensä enintään kaksi vuotta. Aikaraja on käytännössä määräytynyt siitä, että Suomesta opettajille ei yleensä ole myönnetty kahta vuotta enempää virkavapautta.

Virkavapauden rajoittaminen kahteen vuoteen sellaisessa tapauksessa, että virkaansa palaisi arvokasta ulkomaankokemusta ja monikulttuurista arjen ymmärrystä saanut opettaja, on käsittämättömän lyhytnäköistä toimintaa työnantajalta. Kansainvälistyminen ei ole uhka vaan mahdollisuus.

Kirjoittaja on Egyptissä asuva vapaa toimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.