Kovaa peliä Fortumissa

Fortum pelaa nyt kovilla panoksilla. Yhtiön neuvottelut venäläisestä vesivoimasta ratkaisevat Fennovoiman ydinvoimalan kohtalon. Jos Fortum ei saa vesivoimaa haluamaansa hintaan ja haluamillaan ehdoilla, Fennovoiman kotimaisuusvaade ei täyty. Muita omistajia ydinvoimalahankkeeseen tuskin ilmaantuu ennen ratkaisevaa valtioneuvoston istuntoa 6. elokuuta.

Vesivoima olisi Fortumille hyvää liiketoimintaa, jos se saisi tämän luonnonvaran omistukseensa ja käyttöönsä Venäjältä kohtuullisin ehdoin.

Venäjällä on suuri intressi Pyhäjoen ydinvoimalan rakentamisessa. Venäläinen Rosatom toimittaisi reaktorin ja toimisi myös laitoksen polttoainetoimittajana. Rosatomin kolmanneksen omistusosuus loisi myös venäläistä vaikutusvaltaa suomalaisille energiamarkkinoille.

Kroatialainen pikkuyhtiö oli ilmeisesti venäläinen koepallo. Siinä testattiin, onko Suomen viranomaisilla kanttia pitää omistusvaateesta kirjaimellisesti kiinni. Sitä kanttia oli.

Fortumille vesivoimavääntö on kaksiteräinen miekka. Vaikka se saisi nyt vesivoiman, sen tulevaisuus ei ole varma tai selvä. Ydinkysymys on, voiko Fortum luottaa siihen, että Venäjän hallinto ei jossakin vaiheessa laita kapuloita Fortumin rattaisiin. Venäjän valtiolla on siihen halutessaan mahdollisuudet.

Fortumin peli vesivoimalla ja ydinvoimalla on nyt niin kovaa, että se voi myös päättyä hyvin huonosti.

Yhtiön johdossa ja hallituksessa on nyt varmasti paineita. Toisaalta yhtiöllä on poikkeukselliset valtit käsissä – mutta voivatko ne muuttua joskus takapotkuiksi?

Verotuloja on viime vuodet valunut ulos Keski-Suomesta.

Otetaan vain muutamia esimerkkejä. Hätäkeskus lähti Vaasaan, poliisin johto Tampereelle ja metsäasiat Lahteen. Jyväskylän yliopiston taloushallinto hoidetaan Vaasassa ja kiinteistöt Tampereella. Verotoimistot ovat loppuneet maakunnan kunnista ja keskittyneet Jyväskylään tai puhelinpalveluun jonnekin.

Valtion ja julkisen puolen tehostukset tarkoittavat usein keskittämistä. Näissä keskittämisratkaisuissa Keski-Suomen on tulevaisuudessa pärjättävä paremmin kuin viime vuosina. Onhan Keski-Suomi väkimäärältään maan viidenneksi suurin maakunta.

Liikenneturva on huolissaan ikääntyvistä autoilijoista. Sen mukaan 70 vuotta täyttäneiden riskit liikenteessä kohoavat. Niinpä 70-vuotiaita syynätään ajokorttia varten tarkasti. Ikäihmisten ajokunnon testaamisesta on tullut bisnestä, jossa yhden ihmisen ajattama ajokoe voi viedä kortin ja mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen.

On aika jännää, miten eri tavalla ikäihmisiin suhtaudutaan eri kulttuureissa. Yhdysvaltojen verohallinnon nykyinen johtaja John A. Koskinen on 76-vuotias. Alan Greenspan johti Yhdysvaltain keskuspankkia 80-vuotiaaksi saakka. Hänen valittiin keskuspankin johtoon 61-vuotiaana. Suomessa työelämässä olevia ihmisiä työnnetään syrjään tai eläkkeelle viimeistään samassa iässä.

Ehkä tulevaisuudessa itseajavat autot poistavat ikäautoilijoiden kortinmenetysriskin. Kun auto ajaa itse, tarvitseeko kukaan enää ajokorttia?