Kreikka ei tartuta Suomea

Kreikan kriisi heilautti ensin pörssejä Aasiassa ja sitten Euroopassa sekä Yhdysvalloissa. Aasiassa pörssien lasku oli hetkittäin yli viiden prosentin tasoa, mutta Helsingin pörssissä lasku tasoittui nopeasti pariin prosenttiin. Aasian laskun suurimpana syynä taisivat olla Aasian omat näkymät.

Kreikka ei siis aiheuttanut raha- tai pörssimarkkinoilla paniikkia. Vaikka Kreikan neuvottelut kariutuivat yllättäen perjantai-iltana pääministeri Alexis Tsiprasin ilmoitukseen kansanäänestyksestä, markkinavoimat ottivat tilanteen odotetun rauhallisesti.

Kreikan ongelmat ovat jo vuosia olleet kaikille tuttuja. Oli vain ajan kysymys, milloin viime viikonlopun kaltainen lainaneuvottelujen kärjistyminen tapahtuu. Kreikan ero eurostakaan ei yllättäisi ketään.

Kuohunta ei nyt suoraan vaikuta meidän suomalaisten elämään. Emme ole lisälainoittamassa Kreikkaa. Entisten lainojen tappioriski on koko ajan ollut olemassa. Suomen riski kriisissä on maksimissaan seitsemän miljardia euroa eli paljon. Tuosta summasta niin sanottu taattu lainasumma Kreikalle on 0,9 miljardia.

Vasta aika voi ratkaista Kreikan talousongelmat. Ensi vuosikymmenellä tiedämme, leikattiinko Kreikan velkoja vai löytääkö maa jostakin uuden kasvun.

Valtioiden maksukyvyttömyyskriisit eivät ole harvinaisia. Jokseenkin joka vuosi joku maa putoaa maksukyvyttömäksi. Kreikankin sodanjälkeinen historia on sisältänyt pitkiä huonoja aikoja.

Meidän suomalaisten ei pidäkään liikaa kiinnittää huomiota Kreikan kriisiin päivittäisessä elämässämme. Näitä kriisejä maailmassa on nyt ja tulevaisuudessa. Lopulta ne aina ratkeavat jollakin tavalla.

Nopea kansainvälinen tiedonkulku on johtanut siihen, että näistä kriiseistä on tullut lähes uutisviihdettä. Jokainen törmää niihin uutisissa ja joutuu oman elämänsä osalta jotenkin ottamaan kantaa asiaan. Vaikka se ei ehkä olekaan tarpeen.

Nämä kriisit ovat kuin suhdanteet. Niiden syyt vaihtelevat ja emme osaa etukäteen täysin ennustaa kriisiä tai sen syytä. Jälkikäteen tutkijat selittävät tapahtumakulun syyt ja seuraukset.

Suomen talous on alavireinen jo neljättä tai viidettä vuotta. Syksyn 2008 kansainvälinen finanssikriisi ei heti heijastunut julkiseen talouteemme. Pikemminkin päinvastoin. Suomi oli jonkin aikaa yksi harvoista Euroopan terveistä talouksista.

Nyt tilanne on toinen. Valtiojohto on hoitanut maa taloutta ainakin viime hallituskauden ja osan edellistäkin huonosti. Silloisen päättämättömyyden hintaa maksetaan nyt.

Suomi on pieni ja vientivetoinen kansantalous. Kotimarkkinoiden elvyttäminen toimii silti meilläkin.

Siksi aivan kaikki edellisten hallitusten kritisointi ei ole perusteltua tai järkiperäistä. Kotimarkkinoiden elvyttäminen veropolitiikalla ja julkisella kysynnällä oli järkevää. Jos kotimarkkinoita olisi leikattu jo vuosia sitten, tilanne olisi tällä hetkellä huonompi kuin nyt onkaan.

Edellisten hallitusten heikkoutta oli se, että julkisia palveluja ja hallintoa ei tehostettu.

Suomi ei ole kriisissä mutta talouden kohentamista tarvitaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.