Kreikka taas framille

Eurooppalaisten mediatietojen mukaan Kreikan kolmas tukipaketti, 86 miljardia euroa, saadaan neuvoteltua tällä viikolla. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF jäänee toistaiseksi koko järjestelystä ulos, mikä ei ainakaan helpota yksittäisten euromaiden suhtautumista neuvottelutulokseen.

IMF tehnee omat päätöksensä vasta loppuvuodesta, koska se haluaa nähdä ensin konkreettisia toimia Kreikassa tehtyjen lakimuutosten toimeenpanossa. Lisäksi IMF haluaisi leikata Kreikan jo nyt kestämätöntä velkakuormaa. Maksuajan pidennyksiä on varmaan tarjolla tässäkin neuvottelutuloksessa, mutta se ei ehkä riitä IMF:lle.

Läpihuutojuttu uusi suuri tukipaketti ei Euroopassakaan ole. Suorastaan oudoilta vaikuttavat puheet, että paketti olisi käytössä jo ensi viikon loppupuolella, jolloin Kreikan pitää maksaa runsaat kolme miljardia euroa Euroopan keskuspankille.

Suomessa puolestaan valtiovarainministeriö aloittaa tänään neuvottelut ensi vuoden budjetista. Siltä on vaadittu samalla myös täsmennystä hallitusohjelman leikkauslistoihin ja investointiaikeisiin, mutta kovin tarkkoja täsmennyksiä tuskin vielä tulee.

Ensi viikon lopulla on määräaika vastauksille yhteiskuntasopimusneuvotteluiden aloittamisesta. Jo nyt tiedetään, että ne aloitetaan, kun SAK hyväksyi asian. Sen reunaehdot ovat odotetut ja muotoiltu niin, ettei niihin aloitus kaadu.

Tämän viikon perjantaina saadaan Suomessa tuotannon suhdannekuvaajan lukema kesäkuulta ja siihen perustuva ennakkoarvio kansantuotteen kasvusta toisella vuosineljänneksellä. Vuosineljänneskasvun pika-arvio tulee myös euroalueelta ja EU:sta samana päivänä.

USA:n arvioluvut saatiin jo: vuosineljänneskasvu oli vajaat 0,6 prosenttia ja eurooppalaisittain laskettu vuosikasvu 2,4 prosenttia.

Suomen talous junnaa paikallaan, se tiedetään. Elinkeinoelämän syysbarometri lupasi samaa tälle neljännekselle ja enintään loivaa nousua loppuvuoteen tuotannon puolella.

Teollisuustuotannon trendi kääntyi tosin taas nousuun kesäkuussa. Teollisuuden tilaukset nousivat puolestaan rajusti. Suurten laivatilausten lisäksi siellä näkyi jonkinlaista kasvua muutamalla muullakin sektorilla.

Telakkateollisuus on oiva esimerkki siitä, mitä oikeanlainen omistus saa aikaan. Talvivaarassa valtio yrittää toistaa saman operaation, mutta se on paljon vaikeampaa. Raaka-ainehintoihin ei nousua ole näkyvissä, siitä pitää Kiinan kasvun jatkuva heikkeneminen huolen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.