Kriisiä ei ratkaista yhdessä maassa

Eurooppalaisen eliitin suosikkilehti Financial Times kertoi virkamieslähteisiinsä viitaten, että EU:n komissio haluaa uudistaa vuonna 1997 voimaan tulleen Dublin II -asetuksen. Asetuksen mukaan turvapaikanhakija palautetaan siihen jäsenmaahan, missä hän on ensimmäiseksi rekisteröitynyt.

Lehti uumoili, että komissio esittelee 2. maaliskuuta Dublinin sopimuksen tarkistusesityksen, jonka mukaan palautuskäytäntöä muutetaan.

Lehden uutisessa ei lopulta ollut uutista. Dublinin asetus vanheni viimeistään puoli vuotta sitten, kun Saksa ilmoitti ottavansa vastaan kaikki Syyriasta tulevat turvapaikanhakijat, vaikka he olisivat rekisteröityneet jo johonkin muuhun EU-maahan. Vielä tuolloin suorastaan kaoottiselta näyttänyt kansainvaellus suuntautui Eurooppaan Unkarin kautta.

Käytännössä unionin mahtimaa rikkoi pakottavaa EU:n lainsäädäntöä, eikä se ollut ensimmäinen kerta. Isot jäsenmaat Saksa ja Ranska rikkoivat muun muassa 2000-luvun taitteessa rahaliiton kasvu- ja vakaussopimusta, ja piskuinen Kreikka seurasi perästä – tunnetuin seurauksin.

Jo ennen pahinta kansainvaellusta Italia ja Kreikka olivat laskeneet turvapaikanhakijoita rekisteröimättä läpi, koska urakka kävi mahdottomaksi. Väkeä tuli liian paljon.

Kreikka teki läpilaskun ihan laillisesti, koska Euroopan unionin tuomioistuin päätti jo lokakuussa 2013, että Kreikkaan ei voida palauttaa sinne rekisteröityneitä epäinhimillisen ja ihmisoikeuksien vastaisen kohtelun takia. Euroopan unionin tuomioistuimen päätökset ovat velvoittavaa eurooppalaista lainsäädäntöä.

Nyt Dublin-prosessi todennäköisesti uusitaan, vaikka esimerkiksi Suomi sitä vastustaa. Etelän näkövinkkelistä asiat näyttävät päinvastaisilta, vaikka muun muassa Suomea, Kreikkaa ja Italiaa yhdistää yksi asia: Schengen-raja. Suomessa maarajaa on peräti 1 340 kilometriä.

Esimerkiksi italialainen Il Sole 24 Ore -lehti arvioi, että vain Dublin-asetuksen uusiminen voi estää Itävallasta käynnistyneen dominoefektin. Itävalta ilmoitti rajoittavansa maahan otettavien turvapaikanhakijoiden määrää. Se onnistuu vain rajat sulkemalla ja rajatarkastukset palauttamalla.

Italialaislehti pelkää, että sisärajojen sulkeutuessa pakolaiset pakotetaan jäämään unionin eteläisiin rajamaihin. Suomi voisi pelätä samaa, jos todellinen turvapaikanhakijavyöry idästä alkaa.

Sveitsiläislehti Neue Zürcher Zeitung puolestaan pelkää, että rikas Länsi-Eurooppa sulkee turvapaikanhakijat Balkanille. Jos näin käy, Jugoslavian hajoamissodista yhä toipuva alue saattaa räjähtää uudestaan. Harva muistaa, että vasta 1990-luvulla Euroopassa käytiin veristä sotaa ja tehtiin etnisiä puhdistuksia.

Itävaltalaislehti Salzburger Nachrichten puolestaan muistuttaa, että Itävalta ei yksin voi ratkaista turvapaikanhakijaongelmaa. Ratkaisu vaatii yhteisiä eurooppalaisia, jopa maailmanlaajuisia ponnisteluja.

Kirjoittaja on Väli-Suomen maakuntalehtien yhteistoimituksen tuottaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.