Kriisit unohduksen yössä

Euroopan unioni on muutakin kuin taloudellisissa ja poliittisissa ongelmissa rämpivä byrokraattinen jättiläinen – unioni on yksi maailman merkittävimmistä humanitaarisen avun antajista.

Vuonna 1992 perustettu EU:n humanitaarisen avun toimisto ECHO on toimittanut hätäapua luonnonkatastrofien ja aseellisten selkkausten uhreille etniseen alkuperään, uskontoon tai poliittisiin näkemyksiin katsomatta yli sadassa maassa Euroopan ulkopuolella.

Ikävien uutisten keskinäisessä, maailmanlaajuisessa julkisuuskilpailussa luonnonkatastrofit menevät yllätyksellisyydessään aina pitkäkestoisten aseellisten selkkausten edelle. Niissä on myyvyyttä.

ECHO on pyrkinyt aitoon globalisaatioon myös listaamalla tunnollisesti maailman unohdetuimpia kriisejä niiden keston, medianäkymättömyyden ja avustusvarojen vähäisyyden perusteella.

Aseellisten konfliktien synnyttämä pakolaisuus pitää yllä unohdettuja humanitaarisia kriisejä muun muassa Kolumbiassa, Jemenissä, Pakistanin pohjoisosissa, Intian ja Pakistanin rajoilla sekä Bangladeshissa. Joskus nuo paikalliset kriisit nousevat julkisuuteen vahingossa; niitäkin pitää edes sivuta jonkun maailmalla uutiskynnyksen ylittävän ”seksikkäämmän” media-aiheen ansiosta.

Tällaisia aiheita ovat olleet Yhdysvaltain huumesota Kolumbiassa, terrorismin vastaisen sodan lennokki-iskut Jemenissä ja Pakistanissa tai Bangladeshin tekstiiliteollisuuden herättämät huonon omantunnon puuskat täällä vaatemarkkinoiden loppupäässä.

Kaikilla kriiseillä ei kuitenkaan ole edes tällaista vahingossa julkisuuteen -mahdollisuutta. Esimerkiksi Burman/Myanmarin pohjoisin osavaltio Kachin pyrki itsenäisyyteen pitkässä sisällissodassa vuosina 1961–1994. Vuonna 2011 aselepo päättyi ja taistelut alkoivat uudelleen. Länsi-Saharaa on puolestaan kutsuttu maailman viimeiseksi siirtomaaksi, joka on hakenut aitoa kansainvälistä hyväksyntää vuodesta 1975 alkaen.

Maailman köyhimpiin maihin kuuluvassa Keski-Afrikan tasavallassa sotilasjuntan kovia otteita on joutunut pakenemaan lähes puoli miljoonaa ihmistä. Sahelin kuivuusalueella Afrikassa sijaitseva Tshad olisi esimerkiksi äitiys- ja imeväiskuolleisuusluvuillaan kriisialuetta muutenkin mutta Sudanin Darfurin pitkän kriisin lisäksi maata rasittavat nyt myös Keski-Afrikan tasavallan ja Libyan levottomuuksien pakolaiset.

Vuonna 1975 itsenäistyneen Papua-Uusi-Guinean nostavat kriisimaaksi muut syyt kuin aseelliset konfliktit. Naisiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta on avustusjärjestöjen mukaan pöyristyttävää. Maan hiv-tilanne on ollut Oseanian pahimpia. Papua-Uusi-Guinea on yksi niistä paikoista, johon Australia karkottaa Aasiasta ja Oseaniasta tulleet pakolaisensa.

Luonnonkatastrofeja ECHO ennakoi päivittämällä luokituksiaan luonnontuhoille erityisen herkistä alueista maailmassa. Sen sijaan ECHO:n lista unohdetuista kriiseistä säilyy vuodesta toiseen melko samana. Nuo kriisit kärjistyvät aika ajoin väkivaltaisuuksiksi, kun muu maailma on vaikenemisellaan osoittanut ne taloudelliselta ja poliittiselta merkitykseltään liian vähäpätöisiksi.