Kuhinaa kuntajohtajistossa

Keski-Suomessa pohditaan kaupunginjohtajien valintaa ja eläköitymistä.

Saarijärvi otti viikon aikalisän uuden kaupunginjohtajan valinnassa. Kaupunginhallitus pohtii nyt, tarvitseeko kunta uutta johtajaa vai voisiko tehtävät jakaa nykyisille viranhaltijoille. Pohdinta on ehkä paikallaan, vaikka Saarijärven kokoinen kaupunki johtajansa tarvitsee. Mutta voihan olla, että hieman uudenlaisella tehtäväjaolla johtajuus ratkeaisi. Myös kuntaliitosselvitykset voivat tilannetta muuttaa.

Saarijärvellä ei ole valinnassa kiirettä, joten aikalisä on ymmärrettävä. Jos valintaprosessi viedään loppuun, loppusuoralla on aikanaan Korpilahden kunnanjohtajana toiminut Timo Rusanen. Nyt hän on Jyväskylän kehitysjohtaja. Rusanen olisi hyvä johtaja Saarijärvelle.

Saarijärven edellinen johtaja Janne Kinnunen siirtyi Viitasaaren kaupunginjohtajaksi. Vaihdos oli luonteva. Kovin suuri yllätys ei olisi, jos vaihdoksen taustalla olisi ollut tuskastumista Saarijärven aktiivisten valittajapiirien toistuviin valituksiin.

Jyväskylässä keskustellaan kaupunginjohtaja Markku Anderssonin, 63, jatkosta, kun henkilökohtainen eläkeikä täyttyy ensi kesänä. Asiassa on sisäisiä paineita. Ehkä olisi järkevää, että luottamusjohto ja kaupunginjohtaja löytäisivät pikapuolin yhteisen näkemyksen. Ja se myös kerrottaisiin julki.

Tampereen itsenäisyyspäivän rähinästä on käyty keskustelua. Räväkimmin mellakoitsijat nimesi poliisipäällikkö Markku Luoma. Hän kutsui poliiseja vastaan kiekkomailoilla ja erilaisilla lyöntiaseilla raivonneita ihmisiä ”rosvojoukoksi”. Luoma on oikeassa, vaikka kriitikoiden mielestä mellakoitsijoita ei näin olisi saanut nimitellä.

Luoma on entinen Keski-Suomen poliisilaitoksen päällikkö ja tunnettu täällä Jyväskylässä harkitsevana ja hyvänä poliisipäällikkönä. Hänellä lienee hyvät syyt sanavalintaan.

Jo uutiskuvista näki, että kyse ei ollut mielenosoittajista. Kyse on kaljan voimalla mellakoineista ihmisistä. Heidän tavoitteenaan oli väkivalta ja riehuminen, ei mielipiteen esilletuominen. Elämään haettiin jännitystä ja rytinää. Kaljamellakka on tiettyjen piirien elämäntapaa.

Ehkä toinen tavoite oli saada televisiossa ja lehtikuvissa näkyvyyttä. Media on näissä ryminöissä yksi uhri. Se retkahtaa kertomaan tapauksista, joista oikeastaan ei olisi syytä sen enempää raportoida.

Tällaiseen rähinöintiin liittyy ikäviä sivupiirteitä. Niissä myös poliisin puolella voi joillakin yksilöillä adrenaliini kohota ja harkinta pettää. Nykytietojen perusteella näyttää siltä, että ratsupoliisi kolhi hevosellaan myös 15-vuotiasta tyttöä, joka juuri tuli kolmen ystävänsä kanssa esiintymästä presidentin juhlasta.

Tällaisissa tapauksissa poliisilla on oltava vastuu teoistaan. Tapaus pitää tutkia tarkasti ja julkisesti ja myös tuomita asianmukaisesti.

Lottoamalla kunnalle tuloja. Näin ajattelee pieni Pukkilan kunta Uudellamaalla. Kunta varasi 2 000 euroa ensi vuoden talousarvioon. Lottoaminen ei ole kunnan tehtävä mutta kyse taitaa olla enemmän protestista valtion suuntaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.