Kuka esittää keskustan vision?

Arviot poliittisten puolueiden tulevaisuudesta ovat yleensä menneet pahasti pieleen.

Yksi syy tähän on se, että puolueet muuttuvat ajan mukana. Kokoomus, Suomen keskusta, SDP – Vasemmistoliitosta puhumattakaan – ovat aivan muuta kuin muutamia vuosikymmeniä sitten.

Puolueissa kuvitellaan, että ne ovat muutosvoimia. Todellisuudessa ne yrittävät pysyä mukana muutoksessa.

SDP oli savupiipputeollisuuden Suomessa vielä silloinkin, kun se vaihe oli ohi.

Keskusta oli ainakin vielä 1970-luvulla agraaripuolue, vaikka talonpoikainen Suomi oli jo historiaa.

Äärivasemmisto piti kiinni sosialismistaan vielä silloinkin, kun aatteen aika oli koko Euroopassa menneisyyttä.

Mutta ainakin tähän saakka puolueet ovat lopulta uudistuneet ja saaneet otetta ajan kysymyksistä.

 

Tunnetut politiikan tutkijat – näkyvimmin ja kuuluvimmin Risto Sänkiaho – todistelivat menneinä vuosikymmeninä, että keskusta olisi vääjäämättä auringonlaskun puolue. Sänkiaho arvioi keskustaa muuttumattomana agraaripuolueena, joka kuihtuisi mitättömäksi samassa tahdissa maatilojen määrän vähenemisen kanssa.

Virhe oli puolueen näkeminen ajattomana ja muuttumattomana.

Keskusta aloitti 1960-luvun puolivälissä muutoksen talonpoikaisesta maalaisliitosta yleispuolueeksi. Ennakoitua vaikeammaksi osoittautunut uudistuminen kesti 1980-luvulle saakka.

Maatalouden ja maaseudun etuihin keskittyneestä agraaripuolueesta kasvoi maakuntien Suomen puolustamiseen ja aluepolitiikkaan profiloitunut poliittinen keskusta.

Puolue saavutti kannatusta kaupungeissakin, mutta vain maakuntakeskuksissa, Etelä-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla kannatus pysyi suunnilleen yhtä vaatimattomana kuin ennenkin.

Keskusta nousi johtavaksi hallituspuolueeksi 1991 ja johti Suomen Euroopan unionin jäseneksi. Kannatus pysyi vahvana kaksi vuosikymmentä. Keskusta oli yhtäjaksoisesti kahdeksan vuotta johtava hallituspuolue.

 

Sitten kannatus romahti, ja siksi keskusta valitsee kesäkuussa uuden puheenjohtajan.

Sanotaan, että kysymys on sukupolvien kamppailusta. Tuomo Puumala ja Juha Sipilä – ennen muuta Puumala – haastavat politiikan konkarit Mauri Pekkarisen ja Paavo Väyrysen.

Mutta ei se niin ole. Ikä on toisarvoinen seikka, sillä ratkaisevaa on uskottavan ja innostavan vision esittäminen keskustan tavoitteista ja tehtävästä.

Tähän saakka puheenjohtajaehdokkaat ovat lähinnä vakuutelleet kykyjään rivien kokoajina ja ristiriitojen tasoittelijoina.

Puheenjohtajaehdokkaiden on aika esittää yhteiskunnallinen ohjelma, joka kokoaa keskustan rivit. Puheenjohtajalla pitää olla uskottava visio.

Mikä on keskustan keskeisin ja aatteellisesti kestävin erityispiirre Euroopan unioniin ja euroalueeseen kuuluvassa Suomessa?

Onko se aluepolitiikka ja sitoutuminen maakuntien Suomeen?

Keskusta on viime vuosina jättänyt aluepolitiikan taka-alalle. Se on yllättävää, sillä maan eri alueiden kehityserojen tasoittaminen – aluepolitiikka – on keskeinen osa yhteiskunta- ja talouspolitiikkaa useimmissa EU-maissa.

Uusimmat

Kolumnit

Missä viipyy johdonmukainen kehitys?

Ei oppi ojaan kaataisi Brasiliassakaan

Kolumni: Laturaivoa on niin monenlaista

Nero vai yhden hitin ihme?

Kolumni: Liukkaus yllättää myös Jyväskylän keskustassa

Kolumni: Enää tv-katsojan ei tarvitse tuntea itseään tyhmäksi

Kolumni: Huutokauppakeisarin ei sovi muuttua massikeisariksi

Kolumni: Tämä suomalaiskomedia aiheuttaa huutonaurua

Kolumni: Tätäkö on länsimainen demokratia?

Kolumni: Nainen, älä sorru kostokroppaan

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.