Kuka keksi eläkeiän noston?

Eläkekiistassa on siirrytty vaiheeseen, jossa riidellään siitä, kuka viime kädessä keksi ajatuksen eläkeiän nostamisesta. Vaikka pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) ensin esittikin idean omanaan ja Rukan lumilla syntyneenä, on sylttytehtaita nyt alkanut löytyä muitakin. Ehdolla idean isäksi on myös kokoomus, joka väitteiden mukaan olisi syöttänyt ajatuksen hyväuskoiselle Vanhaselle.

Molemmissa tapauksissa kuitenkin viitataan tammikuun lopulla julkaistuun talousneuvoston sihteeristön raporttiin.

Jälkeenpäin Vanhanen on sanonut, että raportti oli hänellä iltalukemisenaan Rukalla. Myös valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) kertoi viikonloppuna, että ajatus eläkeiän nostamisesta syntyi kyseisen raportin pohjalta.

KYSEISEEN ikääntymisraporttiin kuuluu useita osahankkeita, joten aivan nopeasti pykäistystä ja vain muutaman ihmisen väsäämästä lipareesta ei ole kyse.

Loppuraportissa suositellaan, että suomalaisten työuria on selvästi pidennettävä.

Raportin mukaan tämä edellyttää parempien kannustimien luomista työntekijöille, jotta he pysyisivät pidempään työmarkkinoilla. Tämä taas merkitsee, että työelämää on kehitettävä niin, että ikääntyvien tarpeet otetaan paremmin huomioon.

Edelleen raportissa todetaan, että suomalaiset siirtyvät nyt erilaisten järjestelyiden avulla liian varhain eläkkeelle. Siksi nämä väylät - erityisesti työttömyyseläkeputki - olisi tukittava.

Myös terveyden edistäminen otetaan suosituksissa esille ja se nähdään keskeisenä työllisyysasteen nousun ja sairauksista johtuvien hoitokulujen hillitsemiseksi.

Sen sijaan vanhuuseläkkeen nostoa raportissa ei suoralta kädeltä suositella, ja juuri tämä on näiden jälkipuheiden kannalta mielenkiintoista.

EIVÄTKÖ PÄÄTTÄJÄT sittenkään ole lukeneet kyseistä tilaamaansa raporttia?

Raportissahan vanhuuseläkeiän nostaminen ei ole kiireisin tai välttämättä ensisijaisinkaan keino, jolla työuria saataisiin nostettua.

Raportissa todetaan kyllä, että "ajan mittaan myös vanhuuseläkeikärajoja on syytä nostaa".

Mutta tämä siis ajan mittaan ja raportin mukaan ensin olisi tartuttava siihen, että ihmiset eivät karkaisi ennenaikaisille eläkkeille. Tälle asialle siis tarttis tehrä jotain.

TARMOKAS PUUHASTELU vanhuuseläkeiän nostamisen kanssa on siirtänyt painopisteen aivan muualle kuin mihin raportin suosituksissa päädyttiin.

Raportissa suositellaan sosiaalisen kestävyyden huomioon ottamista päätöksenteossa. Se merkitsee tulonjaon, köyhyyden ja palveluiden saatavuuteen liittyvien ongelmien huolellista ja pitkäjänteistä arviointia.

Se puolestaan edellyttää, että nämä kysymykset otetaan vakavasti, sillä ne liittyvät tiiviisti poliittisesti kestävään päätöksentekoon kuin myös taloudelliseen kestävyyteen.

Sosiaalinen, poliittinen ja taloudellinen kestävyys on kolmen osa-alueen tasapuolinen paketti, joista yhtä ei voi nostaa ylitse muiden, eikä myöskään jättää jotakin toista huomiotta.

Viime aikoina sosiaalinen kestävyys on tosin uhannut jäädä muiden jalkoihin.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.