Kuka muistaa Koskenpään?

Viime vuosina on puhuttu paljon kuntauudistuksesta, sillä hallitus ilmoitti kesäkuussa 2011 panevansa kuntajaon kokonaan uusiksi. Pienet pitäjät oli määrä hävittää kokonaan.

Paikallinen itsehallinto on kuitenkin niin keskeinen osa suomalaisen yhteiskunnan perustaa ja kansanvaltaa, ettei kuntauudistuksesta tullut lopulta mitään.

Toisaalta on niinkin, että kuntaliitoksia on tehty ja tehdään tulevaisuudessakin.

Mutta kuka muistaa vuosikymmeniä sitten tiensä päähän tulleita pitäjiä?

Kuka muistaa Koskenpään?

Koskenpää oli vielä 1960-luvulla Keski-Suomen kunta, jonka teollisuus oli laajalti tunnettua. Väkiluku oli suurimmillaan noin 2 700.

Koskenpää ja Jämsänkoski irrottautuivat vuonna 1926 Jämsästä itsenäisiksi kunniksi. Vuonna 1969 Koskenpää liittyi Jämsänkoskeen, joka puolestaan liittyi 2009 Jämsään. Tällä tavalla Koskenpää päätyi takaisin Jämsän kyläksi.

Keski-Suomen maakuntahistorian harrastajat tietävät, että teollisuusneuvos Kustaa Vuolle-Apiala (1873–1959) ja laajemmin hänen sukunsa liittyvät Koskenpäähän ja erityisesti sen teollisuuteen.

Vuolle-Apialoiden vaikutus näkyy Koskenpäällä edelleen monelle tavalla. Siitä muistuttavat muun muassa Verkkalan komea päärakennus, Matti Koikkalaisen omistama ja hänen tyttärensä Emilia Koikkalaisen johtama Koskenpään Huopatehdas Oy ja välillisesti myös Jyrki Revon Jyremark Oy.

Ainakin Suomen Saunaseuran jäsenet tietävät, että tynnyrinsauna on keksitty Koskenpäällä.

Tynnyrisaunan historia liittyy teollisuusneuvos Vuolle-Apialaan ja hänen viime vuosisadan alussa perustamaansa Koskenpään Tervatehdas Oy:öön. Tervan lisäksi tärpättiä ja puuhiiltä tuottanut tehdas toimi 1950-luvulle saakka.

Esko Niinimäki (1925–1995) rakensi toimintansa lopettaneen tervatehtaan suuresta puutynnyristä saunan matkailualan yrityksensä mainoskyltiksi maantien varteen. Erikoinen sauna kiinnosti ohikulkijoita siinä määrin, että Koskenpäällä päätettiin aloittaa tynnyrisaunojen valmistus.

Tänä päivänä koskenpääläisiä saunoja rakentaa Tynnyrimökit Oy. Tynnyrisaunoja valmistetaan toki muuallakin, mutta mainoslauseelle – Alkuperäinen koskenpääläinen tynnyrisauna on se oikea tynnyrissauna – on vankat historiallisesti perusteet.

Koskenpää on tietenkin muutakin kuin muutama teollisuuslaitos. Se on noin 700 keskisuomalaisen kotipaikkakunta ja ainakin yhtä suuren joukon kesänviettopaikka.

Koskenpää on myös kirkonkylä. J. A. Alleniuksen suunnittelema kirkko on palvelut koskenpääläisiä vuodesta 1902. Pieni ja kaunis Herran huone on suosittu vihkikirkko.

Koskenpää on kauniiden rantojen, metsien ja peltojen Keski-Suomea. Eivätkä pellot ole ”paketissa”, vaan niitä viljellään voimaperäisesti. Sen todistavat esimerkiksi maanviljelijä Kalle Hankamäen suuret viljavarastot kirkonkylässä Räihän talon pihapiirissä.

Koskenpäällä työ ja toiminta jatkuvat autioittavan maaseutupolitiikan paineessa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.