Kulttuuri onkin rahasampo

Suomalaiset museot tuottavat lähialueilleen satoja miljoonia euroja vuodessa. Näin yllättävään tulokseen päätyi Vaasan yliopiston tekemä tutkimus, jossa ensimmäistä kertaa tutkittiin laajasti suomalaisten museoiden talousvaikutuksia.

Suomalaisissa museoissa vieraillaan vuodessa reilut viisi miljoonaa kertaa. Museoiden taloudellinen vaikuttavuus -tutkimuksen mukaan jokainen kävijä kasvattaa museon lähialueen taloutta 32–49 eurolla.

Summa on keskiarvo, johon on laskettu mukaan erilaiset museoasiakkaat: paikkakuntalaiset, päivämatkalaiset ja hotelleissa yöpyjät. Ulkomaalaisten matkailijoiden osuudeksi tulopotista on laskettu noin 70–90 miljoonaa euroa – vientituloa siis.

Vaasan yliopiston tekemään tutkimukseen vastasi noin 6 500 ihmistä 120 museokohteessa eri puolilla Suomea touko-syyskuussa 2013. Jyväskylän museot olivat mukana tutkimuksessa.

Museoiden ja muiden kulttuurilaitosten tuottamasta taloudellisesta tuloksesta vain pieni osa näkyy niiden omassa kassassa. Talousvaikutukset säteilevät laajasti ympäristöön: ravintoloille, hotelleille ja muille matkailuyrityksille, jopa kivijalkakaupoille.

Talousvaikutukset ovat suurimpia niillä paikkakunnilla, joilla on runsaasti matkailuyrityksiä. Tulevaisuudessa kulttuurin talousvaikutuksilla on siis yhä suurempi aluetaloudellinen merkitys, sillä matkailuala kasvaa kaikkialla maailmassa muuta taloutta nopeammin.

Jyväskylässä oiva esimerkki kulttuurin, matkailun ja pienyritysten yhteistyöstä on Toivolan vanha piha. Vanhat käsityöläiskodit ovat museokohde, mutta samasta pihapiiristä löytyy myös kauppoja ja kahvila.

Jyväskylän yliopiston Ikivihreät-projektin yhteydessä on tutkittu pitkäikäisyyden ja taideharrastusten yhteyttä. Neljännesvuosisadan kestäneestä seurantatutkimuksesta löytyi selkeä kulttuurin ja terveyden yhteys: kulttuuri ja taide lisäävät terveyttä ja ehkäisevät jopa dementiaa.

Kulttuuri on yksi pitkän iän salaisuus, siinä missä terveet elämäntavat. Kulttuuria harrastavat ihmiset elävät kaksi kertaa muita todennäköisemmin yli 90-vuotiaiksi.

Perin lohduttavaa on se, että jo passiivinenkin kulttuuriharrastuneisuus – siis vaikkapa museoissa, konserteissa tai teatterissa käyminen – tuottaa terveysvaikutuksia. Tähän saakkahan onnellisimpina ja samalla terveydeltään hyvinvoivimpina on pidetty suomenruotsalaisia kuorolaulajia.

Jos suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja oikein laaja-alaisesti uudistettaisiin, kulttuurikin pitäisi olla mukana sote-remontissa. Kulttuuriharrastusten tervehdyttävä voima on rahaksi muutettavissa, kuten museoiden talousvaikutuksetkin.

Kuntapäättäjille edellä mainitut tutkimukset aiheuttanevat harmaita hiuksia, koska tähän saakka kulttuuri-instituutiot ovat olleet helppo säästökohde. Aivan liian usein ne on asetettu vastakkain sosiaali- ja terveyspalvelujen tai sivistystoimen eli koulujen ja päiväkotien kanssa.

Vastakkain asettelun sijasta olisikin nähtävä kolikon kaksi puolta; kulttuurin ansiosta sekä ihmiset että yritykset voivat paremmin.