Kulttuurin kylväjät

Kahdeksan vuotta sitten, syksyllä 2005, köröttelin hiekkatietä Hankasalmen Sauvamäkeen, kaarsin vanhan kyläkoulun pihaan ja tapasin Maria Juudinin. Naisen, jolla oli takana pitkä työura sosiaalialalla, edessä tuntematon polku päätoimisena käsityöyrittäjänä, käsityö- ja taidetalo Villa Mathildan äitinä.

Tuon syksyn jälkeen olen vieraillut Villa Mathildassa useita kertoja. Tehnyt juttuja näyttelyistä ja jutellut Juudinin kanssa luovan alan toimintaedellytyksistä, käsillä tekemisestä ja tunteen palosta.

Ihailen Juudinia, joka aikuisella iällä otti elämän ohjat omiin käsiinsä ja opiskeli artesaaniksi. Osti vanhan koulun, remontoi sen miehensä kanssa vanhaa kunnioittaen ja puhalsi siihen hengen. Seurasi unelmaansa ja antoi kättensä puhua: tontut, enkelit, nallet, nuket ja monet muut eläinhahmot ja sisustustekstiilit ovat löytäneet paikkansa rauhan ja kiireettömyyden talosta.

Hankasalmen kunta myönsi Juudinille itsenäisyyspäivänä kunnan vuotuisen kulttuuripalkinnon. Kuten monessa muussakin pitäjässä, myös Hankasalmella palkinnolla on haluttu kiittää ja nostaa esiin paikallisia toimijoita.

Juudinin toiminta katsottiin kannustavaksi esimerkiksi luovan alan mahdollisuuksista paitsi muuttaa yksittäisen ihmisen elämänkulkua, myös säteillä henkisiä hyvinvointivaikutuksia laajalti ympäristöönsä. Tunnustus on ansaittu.

Kahdeksan vuotta sitten Juudin muisteli haastattelussa opettajansa sanoja. Tämä oli todennut pienelle eppuluokkalaiselle, ettei raskaisiin kotitöihin tottuneesta tytöstä tule ikinä käsityöläistä. Kuinka väärässä tuo opettaja olikaan.

Villa Mathildassa järjestettävät kädentaitokurssit ja työpajat sekä vaihtuvat näyttelyt ovat tuoneet käsillä tekemisen yhä useampien ulottuville. Juudin on siirtänyt osaamistaan aktiivisesti myös lapsille ja nuorille pitäessään käsityöpajoja koululaisille.

Vuosi Juudinin ensikohtaamisen jälkeen tein juttua tuolloin viisitoistavuotiaasta kansanmusiikkiyhtyeestä, leivonmäkisestä Opeleekiosta. Myös tällä kertaa minulla oli ilo tavata jälleen yksi luovuutta ympärilleen säteilevä kulttuuripersoona, tai – joutsalaista kulttuurivaikuttajaa ja kunnan kulttuurityöryhmän puheenjohtajaa Eero Peltoniemeä lainatakseni – ”voimanainen”.

Itsenäisyyspäivänä Joutsan kunnan kulttuuripalkinnon sekä Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein vastaanottanut opettaja Sinikka Lahti tunnetaan paitsi Opeleekion taiteellisena johtajana ja perustajajäsenenä, myös muista musiikillisista yhteyksistä. Hän johtaa Kurkiauran koulun oppilaiden kuoroa ja on ollut perustamassa Viihdekuoro Karpaloita sekä toimi pitkään sen johtajana, nyttemmin apuohjaajana. Omia sävellyksiä ja sovituksia on kertynyt parikymmentä. Leivonmäkiseuran puheenjohtajana Lahti on toiminut jo useamman vuoden.

Sinikka Lahti ja Maria Juudin ovat molemmat omalla tavallaan rikastuttaneet ympäristöään kulttuurilla. He paitsi synnyttävät kulttuuria, myös sytyttävät kipinän muissa.

Heidän kaltaisiaan toimijoita pienten kuntien kulttuurikenttä tarvitsee.