Kun äiti energialampun osti

Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikka työntyy suomalaiskoteihin, kun hehkulamput alkavat vähitellen poistua myynnistä ja korvautua energiansäästölampuilla.

Syyskuun alun jälkeen ei sadan watin hehkulamppuja eikä tiettyjä himmeäkupuisia hehkulamppuja enää ole saanut tuoda myyntiin Suomessa eikä muuallakaan EU:n alueella. Vuoden kuluttua raja laskee 75 wattiin ja kahden vuoden päästä yleisimpiin 60 watin hehkulamppuihin. Lopulta vuoden syksyllä 2012 päättyy loppujenkin lamppujen myynti kauppojen varastojen ehtyessä.

Uskottavan ilmastopolitiikan pitääkin näkyä arkisina tekoina jokapäiväisessä elämässä. Kuumeneva hehkulamppu on valonlähteenä erittäin energiatehoton. Jo pelkkä valaistuksen vaihtaminen tuottaa EU:n mitassa tuntuvia energiansäästöjä. Lamppujen vaihto on kuitenkin hoidettava kunnialla loppuun saakka muun muassa kierrätyksen osalta, sillä elohopeaa sisältävät energialamput ovat ongelmajätettä.

VALOLLA käsitteenä on vahva symbolinen lataus uskonnoista kaunokirjallisuuteen. Johannes Brofeldtin eli Juhani Ahon (1861-1921) "lastun" Siihen aikaan kun isä lampun osti (1883) voi lukea kaunokirjallisena vertauskuvana edistyksen ja sivistyksen voitosta. Epäilevälle äidille öljylamppu on aluksi "mitä lienee niitä uusmuotisia herrain laitoksia", mutta määrätietoinen isä hävittää pimeyden tuvastaan piiluamalla seinätkin valkoisiksi.

Öljylampun voitto päreestä on konkreettinen lupaus teknisen edistyksen siivittämästä paremmasta huomisesta. Sellaiseen Brofeldt/Aho uskoi itsekin. Jo nuorena miehenä hän osoitti avarakatseisuutensa paitsi teoksillaan myös muun muassa Keskisuomalaisen edeltäjän, Keski-Suomen radikaalina päätoimittajana.

AHON lampputarinan ilmestyessä edistyksen valo oli Suomessa jo ehtinyt kirkastua entisestään. Amerikkalainen Thomas Alva Edison oli vuonna 1879 tuonut markkinoille ensimmäisen teollisuustuotantoon soveltuvan hehkulampun. Eurooppalainen yleisö sai ihastella sitä Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1881, ja jo seuraavana vuonna Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen sähkövalo syttyi juhlavasti Finlaysonin tehtaiden kutomosalissa Tampereella. Keksinnön toi Tampereelle Finlaysonin tehtaanomistajan vanhin poika, joka oli 1870-luvulla toiminut Edisonin palveluksessa.

Valojuhlasta tuoreeltaan kirjoittanut Tampereen Sanomat toivoi, että "kaupunkimme valoaineeksi kadulle toimitettaisiin tätä kaunista, valaisevaa ja helppoa ainetta". Toive toteutui nopeasti, sillä Euroopan kaupungeista vain Pariisi, Strasbourg, Milano ja Lontoo saivat sähkövalonsa ennen Tamperetta. Finlaysonin valot ilmensivät teollistumis- ja työläistymiskehityksen usein huomiotta jääneitä valoisia puolia, joita Pertti Haapala osoitti tutkimuksessaan Tehtaan valossa.

NYT Edisonin lamput kodeissa sammuvat. Yhä useammin ne sammuttaa ja uudet sytyttää äiti, sillä naiset tekevät tutkitusti yhä suuremman osan kotitalouksien arkisista kulutuspäätöksistä.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.