Kun Rantalainen uhkailee, nuoriso olkoon kuulolla

Tero

Karjalainen

Jos eläisin nuorena tässä ajassa, huolestuisin. Kapinaa ei enää ole. Ennen kapinallisia asioita olivat tatuoinnit, pitkä tukka, äänekäs musiikki ja pohjoiselle havumetsävyöhykkeelle sopimattomat moottoripyörät.

Ei enää.

Atk-alalla toimiva tiiminvetäjä ajaa kesälomansa Harrikalla. Tatuointien käyttöalue on laajentunut linnakundeilta ja merimiehiltä keskiluokan koristautumismuodoksi.

Rock soi K-marketin piimähyllyn edessä.

Kapina on kaktus, joka on kasteltu pehmeäksi. Esimerkkejä voi keksiä kukkakaupallisen, mutta perusasia pysyy. Nuoren ei kannata rykiä systeemiä vastaan. Mutsi ja faija ovat tehneet toissa viikolla saman, mutta tosi paljo törkeemmin. Kaupallistettu kevytkapina yhdistää sukupolvet.

Vanhemmat ymmärtävät, että maailmantuskissaan rypevästä teinipunkkarista kasvaa kymmenessä vuodessa verotuksesta ja lähipalveluista nariseva etelänmatkailija.

Ihmisistä ei saa enää selvää.

Ydinvoimamyönteinen oikeistodemari muuttuu hetkessä tatuoiduksi kasvissyöjäksi ja päinvastoin. Yritä siinä sitten olla siisti ja raju nuori. Yleisymmärtäjien maailmankuva on järkyttävän laaja.

Nuorison puolesta huolestuneena istahdin keinutuoliin ja aukaisin television. Neloselta tuli suora keskusteluohjelma Maria!

Studion valoissa istui entinen Hyvät, pahat ja rumat -juontaja Simo Rantalainen, muslimiksi konvertoitunut eli kääntynyt Mujahed bin Risto Faisal. Hän puffasi virkattu pipo päässä tuoretta muistelmateostansa Hyvät, pahat ja munat.

Eikä hyvältä näyttänyt. Terävän ja urheilullisen talk-show-juontajan olemus on nykyään itähelsinkiläisen sekakäyttäjän.

Ja ne Rantalaisen puheet.

Kun hän kommentoi puolustusministeri Kari Häkämiehen Afganistan-aiheista haastattelua, äänessä oli kovan linjan islamisti.

"Älkää menkö sinne! Talebanien komentaja Mullah Omar sanoi, että teidän lopullinen tappio on ajan kysymys. Kaikki, jotka ovat siellä länsimaita edustamassa, me tullaan tuhoamaan kaikki!"

Setä keinutuolissa järkyttyi. Siirryin sohvalle sulattelemaan kuulemaani.

Päädyin kunnanjohtajan lempifraasiin. Rantalaisen puhe on sekä uhka että mahdollisuus.

Ensin uhka. Islam on rauhanuskonto siinä missä kristinuskokin, mutta kiväärilinjan islamismi on keskiluokkaisen palkansaajan mielestä aika aggressiivista.

Nuorelle islamismi on iso mahdollisuus. Rippikoulun käyneet, kristittyjen perheen nuoret, islamismi on kapinaa! Vahvastikin tatuoitua perheenisää voi järkyttää ilmestymällä kotiin täysburkhassa.

Koulun keskusradiosta voi soittaa aamunavauksessa "Aouzo billahi min al-shaytani-r-ragim", joka tarkoittaa "haen suojaa Allahilta kirottua saatanaa vastaa". Saatana voi olla vaikka rehtori.

Näin menettelevää nuorta ei ymmärretä turhan laajalti, eikä opettaja halaa tukehduksiin.

Ennen kuin siellä sanomalehden syrjässä tartutte puhelimeen ja syytätte päätoimittajan kuullen nuorison villitsijäksi, muistutan nuorison perusolemuksesta:

Nuoriso on kovakorvaista.

Kun setä suosittelee lehdessä murrosikäiselle bändipaitoja kuumana juttuna, nuori alkaa pukeutua japanilaisittain.

Ne tekevät aina toisin kuin käsketään.

tero.karjalainen@

keskisuomalainen.fi

Kirjoittaja on kulttuuritoimittaja.