Kun Wales oli lyöty lopullisesti

Tein lauantaina mokan.

Paikka oli Cardiffin Millennium Stadium, tarkemmin sanottuna sen lehdistökatsomo. Nostin takapuoleni penkistä ja huudahdin, kun Shefki Kuqi sinetöi herkällä kosketuksellaan Suomen voiton. Moinen ei ole pressipuolella sopivaa.

"...se mikään moka ollut", huutaa suomifani sisimmässäni. "Oi Suomi on", karjuu sisäinen ääni maajoukkueen kannattajayhdistyksen ja futisväen FF2-verkkosivuston inside-slangia käyttäen.

Tosiasiassa olen kateellinen niille 1 500:lle maanmiehelleni, jotka saivat kokea Suomen voitonhuuman vieraskatsomossa omiensa joukossa, kaiken panoksensa antaen.

Se panos ei ollut mitenkään mitätön. Walesilaiset ovat kovaa urheilukansaa, mutta eivät he lauantaina pärjänneet edes katsomon puolella. Suomella oli miltei kotikenttäetu.

KOSKA JA miten tähän on tultu? Keitä ovat nämä hurjat, joita Walesissa ihailtiin ja kummasteltiin?

He eivät ole jääkiekon MM-turnauksista tuttuja karnevaalibilettäjiä. Nämä ihmiset ovat tosissaan.

Monet heistä ovat oikeita hardcore-faneja, nuoria jätkiä, jotka säästävät kuukausia päästäkseen tukemaan rakkaita Huuhkajiaan. Heissä elää iso osa maamme jalkapallokulttuurin tulevaisuutta.

Ja miehemme kentällä tietävät tämän harvinaisen hyvin. Suomi on pieni maa ja jalkapallo on meillä lapsipuolen asemassa jääkiekkoon verrattuna. Pelaajat ja fanit ovat osa samaa yhteisöä, samaa ilmiötä.

Pitkään Britanniassa asuneena ja Walesissa säännöllisesti vierailevana suomalaisena oli upeaa kuulla paikallisten ihastelevia kommentteja faneistamme. Kaiken lisäksi, uskokaa tai älkää, suomifanit osasivat myös käyttäytyä.

Soitin sunnuntaina Cardiffin pääpoliisiasemalle. Sain lopulta luurin päähän virkailijan, joka ainakin oli tietävinään jotain siitä, keitä kaupungissa oli putkassa edeltävän yönsä viettänyt.

Hänen mukaansa "jalkapalloon suoranaisesti liittyvä häiriökäyttäytyminen" ei ollut johtanut yhteenkään pidätykseen, eikä hän tiennyt putkassa viruneen ainoatakaan suomalaista.

Se on upea saldo - jo tilastollisesti olisi ainakin jonkun Cardiffin yössä meuhkanneista suomalaista pitänyt päätyä poliisin pahnoille. Meno oli nimittäin villimmänpuoleista.

KOTIMAASSA ON puhuttanut valtakunnan päälehdessä julkaistu kokosivun ilmoitus, jossa katseen kautta rakastunut ulkomaalainen mies yrittää tavoittaa kapakassa näkemänsä unelmiensa neitokaisen.

Eräs Jari Litmasen pelipaitaan pukeutunut pari-kolmekymppinen suomalaisfani näytti vuorokauden vaihduttua sunnuntaiksi, miten nämä hommat hoidetaan. Estradina oli Cardiffin keskustassa sijaitseva Prince of Wales -pubi.

"Litmanen" vietti iltaa peräti viiden brittiläiseen tapaan minihameisiin ja niukkoihin toppeihin ahtautuneen daamin kanssa ja jatkoi kapakan sulkeuduttua heidän kanssaan matkaansa kuka ties minne.

Paikalliset nuorukaiset katselivat kateellisina. Wales oli lopullisesti lyöty. Oi Suomi on!

Kirjoittaja on Lontoossa asuva vapaa toimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.