Kun heikoin lenkki pettää

Hyvässä kunnossa oleva työikäinen mies tunsi olonsa kurjaksi ja päätäkin särki. Terveyskeskuksessa häntä neuvottiin ostamaan buranaa. Kun olo ei särkylääkkeellä kohentunut, mies hakeutui uudelleen terveyskeskukseen ja sai buranaa.

Lähipiiri huolestui, kun mies alkoi nähdä pikku-ukkoja ja puhe ja kävely muistuttivat humalaisen toikkarointia. Se neuvoi hakeutumaan tietyn terveyskeskuksen päivystykseen, koska kyseisestä terveyskeskuksesta lähetetään muita herkemmin keskussairaalaan.

Näin mies pääsi sairaalaan ja suoraan teho-osastolle. Hänellä todettiin aivokalvontulehdus ja verenmyrkytys. Särkylääkkeellä hän ei olisi seuraavaa aamua nähnyt.

VETERAANITUNNUKSEN omaava iäkäs nainen oli kutinan ja keltaisuuden vuoksi hoidettavana keskussairaalassa. Oireiden syiden selvittämiseksi tehtiin useita tutkimuksia. Sappitiehyestä poistettiin sappikiviä ja sinne laitettiin stentti. Tästä toimenpiteestä kerrottiin.

Eräällä aamuisella lääkärikierrolla kiireinen kirurgi ennätti hätäisesti kertoa epäilyn pahanlaatuisuudesta, mutta omaisten tajuntaan tieto ei välittynyt, varsinkaan kun hoitajat eivät tästä asiasta maininneet mitään. Kahdenkeskistä tuokiota lääkärin kanssa omaiset eivät saaneet järjestettyä.

Kun potilas kotiutettiin, ei hän eivätkä lähiomaisetkaan tienneet vakavasta sairaudesta, koska sitä ei heille oltu selvästi kerrottu. Potilas ei saanut mukaansa mitään papereita, reseptejä tai hoito-ohjeita.

Kotona kovissa kivuissa oleva vanhus vietiin oman terveyskeskuksen päivystykseen. Sinne saatiin epikriisi vasta pyyntöjen jälkeen, jolloin terveyskeskuslääkäri tiesi potilaan sairauden ja pystyi määräämään kipulääkkeitä.

JUURI ELÄKKEELLE jäänyt nainen sai yllättävän ja voimakkaan vatsakivun. Kipu ei hellittänyt, ja vatsa oli turvoksissa. Terveyskeskuksen päivystyksestä häntä neuvottiin ottamaan särkylääkettä ja tulemaan seuraavana aamuna verikokeisiin.

Kivulloisen yön jälkeen tulehdusarvot hipoivat pilviä. Aamulla tippa käden selkämykseen ja ambulanssilla reilun 250 kilometrin päähän keskussairaalaan. Onneksi mikään ei puhjennut.

Tauti edellytti vielä tähystystutkimusta sen jälkeen kun tulehdus oli ohi. Nainen oletti sairaalan lähettävän tiedot hänen omaan keskussairaalaan, josta hän odotti tutkimuskutsua. Kahden kuukauden odottelun jälkeen hän soitti ja sai kuulla ettei kutsua tulekaan. Potilaan piti itse hakeutua tutkimuksiin. Tätä hänelle ei muistettu kertoa.

SUOMALAISTA terveydenhuoltoa kiitellään ja haukutaan. Nämä kolme esimerkkiä elävästä elämästä eri puolilta Suomea kertovat, etteivät kaikki palikat ole kohdallaan. Onko kyse piittaamattomuudesta, kiireestä, rahapulasta vai väsymyksestä?

Terveydenhuollon vahvuus on sen heikoimmassa lenkissä. Hoito saa olla hyvää, mutta kun tärkeä osa siitä pettää, lopputulos voi olla huono.

Koko ammattikuntaa ei näillä esimerkeillä pidä lyödä. Kiitokset ammattitaitoisesta toiminnasta vaikkapa Jyväskylän terveyskeskuksen ja Keski-Suomen keskussairaalan kirurgian poliklinikan päivystykselle.

Kirjoittaja on uutistoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.