Kun pääministeri katosi

Juha Sipilän (kesk.) kevät ja loppukesä olivat täynnä julkisuutta sekä energisyyttä. Keskustan puheenjohtaja muodosti ensin hallitusta. Se oli prosessikaavioita ja strukturoituja neuvotteluja.

Hallitus syntyikin hyvässä järjestyksessä. Sitten Sipilä kertoi, kuinka ministerit työskentelevät aluksi yhdessä tilassa. Näin hallitusta ryhmäytettiin.

Hallitusohjelman laadinnasta ja budjetin valmistelusta Sipilällä oli tapana pitää säännöllisiä tiedotustilaisuuksia. Osa niistä lähetettiin suorana lähetyksenä valtioneuvoston verkkosivuilla.

Sipilällä oli suuri tavoite hallituksen alkumetreillä. Hän halusi saada aikaan yhteiskuntasopimuksen, joka parantaisi yritysten ja työntekijöiden kilpailukykyä kansainvälisessä kilpailussa.

Pääministeri Sipilä yritti ohjastaa työmarkkinajärjestöt sopimaan asiasta. Silti neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta kaatuivat kaksi kertaa.

Sipilälle tavoite oli niin tärkeä, että hän otti kaikki keinot käyttöön 16. syyskuuta. Pääministeri puhui suoraan Suomen kansalle televisiossa. Puhe vetosi ihmisiin ja pyrki synnyttämään sopimispainetta.

Pääministerin televisiopuhe on poikkeuksellinen tapahtuma. Suomessa presidentin uudenvuodenpuheet ovat perinne, mutta poliittisen tilanteen vaikutuskeinona pääministerin televisiopuhetta ei ole vuosikymmeniin käytetty. Televisiopuheella puhuja ottaa suoran kontaktin kansalaisiin ja ohittaa muut päättäjätahot sekä tiedotusvälineet.

Monissa maissa johtajan televisiopuhe on osa poliittista vaikuttamista. Yhdysvalloissa presidentin televisiopuheet ovat tärkeä osa poliittista johtamista.

Historiasta tunnetaan monia esimerkkejä siitä, kuinka johtajan puhe on vahva vallan väline. Esimerkiksi Saksan historiassa Adolf Hitlerin vallan vahvistamisessa radio- ja televisiopuheilla oli tärkeä merkitys. Lähetysmasto onkin poliittisen vallan väline ja merkki. Vallankumouksissa televisiotornit on yritetty vallata heti aluksi.

Pääministeri Sipilän televisiopuhe ei kuitenkaan tehonnut. Ammattiyhdistysliike mielenosoitti perjantaina 18. syyskuuta.

Sipilä joutui luovuttamaan pallon kilpailukykykeinojen etsimisessä työntekijä- ja työnantajajärjestöille. Sen jälkeen on ollut hiljaista.

Viimeisimmän julkisen puheensa pääministeri Sipilä piti 20. lokakuuta eduskunnan ulkopoliittisessa ajankohtaiskeskustelussa. Viime viikolla hän paheksui lyhyessä lausunnossa Outokummun johtaja Mika Seitovirran 1,5 miljoonan erorahaa.

Sipilä puhui hallituksen alkuvaiheessa paljon sadan päivän tärkeydestä. Silloin on saatava päätöksiä aikaan. Aikaraja tuli täyteen jo 5. syyskuuta.

Sipilä alkaa ilmeisesti nyt nähdä pääministeriyden jo toisenlaisena johtamisena kuin yritysjohtajuus oli. Sipilän alkuvaiheen nopeat linjaukset johtivat jojo-liikkeeseen, jossa oikeita tuloksia ei tullut.

Nyt sivummalle ja hiljaisuuteen vetäytynyt pääministeri yrittää ilmeisesti saada aitoja päätöksiä aikaan. Tällä viikolla hallitukselta odotetaan linjausta sote-alueista. Se on näytön paikka, sillä kunta- ja sote-uudistus on ollut poliittinen ikiliikkuja jo pari hallituskautta.