Kuninkaallinen kultalusikkakerho tympii

Se alkoi heti, kun tytöt saavuttivat murrosiän. Suomalainen iltapäivälehdistö alkoi totuttaa suomalaisia lukijoita siihen, että kaikki mitä länsinaapurin kultalusikka suussa syntyneet prinsessat tekivät, oli äärimmäisen tärkeää. "Victoria ensitreffeillä, tässäkö tuleva prinssi?" ja niin edespäin.

Aina kun Ruotsin hovissa tapahtui jotakin pierua voimakkaampaa, vedettiin asia lööppeihin. Onhan sen pakko olla uutinen, kun se lehdessä komeilee, on mediakritiikkiä harrastamaton kansanosa saattanut päätellä.

Toimituksissa oli selvästikin päätetty, että kun Suomella ei omia kuninkaallisia ole, niin adoptoidaan ne Ruotsilta. Olemmehan sentään esi-isiensä entisiä alamaisia. Niin että oikeastaan kyse on myös Suomen kruunupäistä.

Suomalaisille Ruotsin hallitsijasuku on niin sanottu win-win-situation; tilanne, jossa ei voi kuin voittaa. Huippumielenkiintoisia journalismin aiheita säännöllisesti tarjoavia superjulkkiksia, joista ei kuitenkaan tule satunnaisia valtiovierailuja kummempia kuluja suomalaisille veronmaksajille.

Ja Härmän-visiittinsä tarjoavat nekin rahvaalle oivan ohjelmanumeron. Mikäs sen hienompaa kuin päästä heiluttamaan Ruotsin lippua kadun varteen tai palatsin parvekkeen juureen.

TOISTAKYMMENTÄ vuotta kestänyt prinsessajournalismi saavuttaa ensi viikonloppuna ensimmäisen merkittävän etappinsa. Ilman vuosia jatkunutta tuputusta prinsessa Victorian häät saattaisivat olla ihan tavallinen ulkomaanuutinen.

Vaan toisin on nyt. Lauantaisia häitä seurataan suorassa lähetyksessä kahdella kotimaisella televisiokanavalla, ja aiheesta on jo nyt suollettu järkyttävä määrä palstamillimetrejä suomenkielisessä lehdistössä.

"Hovihistorioitsija Herman Lindqvist kertoo Victorian persoonallisuudesta, lukihäiriöstä ja hänen vahvasta empaattisesta puolestaan. Hän nostaa esiin myös kuningashuoneen elävöittävän vaikutuksen yhteiskunnassa", kerrotaan ensi viikon ohjelmatiedoissa eräästä ensi lauantain lukuisista hääohjelmista.

Kuinka äärettömän mielenkiintoista!

OLISIHAN SE hienoa olla kuninkaallinen. Ylellistä vapaaherraskaista elämää vailla rahvaanomaisia murheita, ihan vain sen takia, että no, on sattunut syntymään oikeanlaiseen sukuun.

Se on tietysti harmillista, että Ruotsissa, kuten muissakin länsimaisissa monarkioissa, kuningas on nykyisin pelkkä seremoniamestari. Toista se oli ennen vanhaan, kun päät tippuivat, jos hallitsija niin halusi.

Minun puolestani Ruotsi saa elättää kuninkaallisiaan ihan kaikessa rauhassa. Monarkialla on varmasti merkittävä rooli ruotsalaisen sielunmaiseman muodostumisessa.

Näiden kultalusikkakerholaisten puuhastelun yletön raportointi täällä itänaapurissa kuitenkin tympii. Mutta minkäs teet, tämä taistelu on selvästi jo hävitty.

Kirjoittaja on Tänään-osaston tuottaja. Palsta jää kesätauolle.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.