Kunniaa lyyrikolle ja palkinnolle

Keuruulla vietetään Einari Vuorela -runopalkintovuotta sekä runoilija, prosaisti Einari Vuorelan (1889-1972) nimikkoseuran Einari Vuorela Seuran 30-vuotisjuhlavuotta. Maamme suurimman runolle annettavan huomionosoituksen tämänkertainen saaja julkistetaan perinteisessä Korpirastas-juhlassa 14. elokuuta.

Keuruun kaupungin vuonna 1997 runoilijoille, runolle ja kielelle perustama, 8 500 euron suuruinen palkinto jaetaan joka kolmas vuosi. Tänä vuonna sitä tavoittelee 91 teosta. Viiden finalistin nimet kerrotaan 12. heinäkuuta. Samana päivänä Keuruun uudessa kirkossa pidetään Jyväskylän Kesän avajaiskonsertti, jossa esiintyy Jyväskylä Sinfonia kapellimestarinaan virolainen Eri Klas ja solistinaan Sibelius-viulukilpailun voittaja, venäläis-belgialainen Nikita Boriso-Glebsky.

Finalistit kutsutaan konsertin jälkeiseen iltajuhlaan Hotelli Keurusselkään. Päivä ja ilta ovat runon ja musiikin kansainvälisyydellä terästettyä loistetta!

Kunpa vain keuruulaiset ja keskisuomalaiset arvostaisivat nykyistä enemmän tätä valtakunnallisesti merkittävää palkintoa - ja tietenkin myös tunnettua luontolyyrikkoa, jonka runsasta tuotantoa lausutaan ja sävelletään yhä edelleen ja uudelleen.

VUORELA syntyi savusaunassa Keuruun Jukojärvellä. Opintien hän aloitti Multian kirkonkylän kansakoulussa. Hän valmistui opettajaksi Jyväskylän seminaarista ja työskenteli mm. Puistokadun koulussa.

Ensimmäisen runokokoelmansa, Huilunsoittajan, hän julkaisi vuonna 1919. Vuonna 1923 hän heittäytyi vapaaksi kirjailijaksi. Hän asui Helsingissä runoilija Uuno Kailaan kanssa, piti yhteyksiä Tulenkantajat-kirjailijaryhmään ja tutustui esimerkiksi Eino Leinoon.

Vuonna 1939 hän avioitui kirjailija Laura Sointeen kanssa. Pariskunta sai tyttären ja palasi Soinin, Alavuden ja Virtain kautta Keuruulle. Ainakin jossain määrin rauhoittunut runoilija toimi vuodet 1947-56 opettajana kotikylänsä Jukojärven koulussa. Eläkevuosikseen Vuorelat muuttivat Tuusulan Iloniemeen. Heidät on haudattu Keuruun Vanhan kirkon kirkkomaahan.

Vuorela julkaisi parikymmentä runoteosta; viimeinen, Siintää himmeyden metsät, ilmestyi vuonna 1975 postuumisti. Hänen tekstejään ovat säveltäneet lauluiksi mm. Joonas Kokkonen, Toni Edelmann ja Jouko Linjama.

Vuorela sai useita kirjallisuuspalkintoja ja muita huomionosoituksia, ja hän oli Jyväskylän yliopiston filosofian kunniatohtori.

VUORELA-PALKINNON ovat tähän mennessä saaneet runoilijat Ilpo Tiihonen, Jukka Koskelainen, Jouni Inkala ja Johanna Venho.

Valtakunnallisissa viestimissä palkinto on saanut valitettavan vähän huomiota. Tähän ovat saattaneet vaikuttaa esimerkiksi palkinnon varsin pitkä jakoväli, kaupungin jokunen vuosi sitten esittämä oma venkoilu sen säilyttämisen kanssa sekä markkinointiin käytettävien eurojen ja voimien vähäisyys.

Kunnon palkinto ansaitsisi kunnon rummutukset ja loistavat voittajat loistavan huomaamisen!

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen Keuruun aluetoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.