Kuntalaiset joutuvat vaalilupausten maksumiehiksi

Kallis ei ole aina kallista. Hallituksen julistamat 150 miljoonan euron suursatsaukset tasa-arvotupoon ovat osoittautumassa lievästi ilmaisten juksaukseksi.

Äänekosken rahoitusjohtajan Jouko Salosen toisaalla tässä lehdessä (sivu 2) esittämien laskelmien mukaan kokoomuksen vaalityön maksumieheksi joutuvat yksiselitteisesti kunnat ja niiden asukkaat. On jopa mahdollista, että valtio kuittaa 124 000 hoitajan palkankorotuksista kymmenien miljoonien eurojen nettohyödyn.

Salosen terveydenhuoltoalan palkankorotusten vaikutuksista tekemät laskelmat osoittavat myös, että hallituksen on pakko - kasvonsa säilyttääkseen - korottaa jollakin järkevällä ja kunnat huomioon ottavalla tavalla "historiallista väliintuloaan".

AJATUS TASA-ARVOTUPON vaikutusten avaamisesta selkokielelle syntyi, kun Keskisuomalaisen järjestelmäasiantuntija Vesa Pakkanen laskeskeli verovaikutuksia ruutupaperille kotonaan. Tasa-arvotupo on hänelle sikälikin läheinen asia, että hänen vaimonsa työskentelee sairaanhoitajana päivätyössä keskussairaalassa noin 2 000 euron kuukausipalkalla. Pakkasen karkeat laskelmat verovaikutuksista osuivat mittaluokaltaan täysin yksiin Jouko Salosen laskelmien kanssa.

NÄIDENKIN LASKELMIEN jälkeen on perusteetonta väittää valtiovarainministeri Jyrki Kataista (kok.) puijariksi. Hän ja hänen laskutaitoiset alaisensa kokoomuksen puoluetoimistossa ja rahaministeriössä ovat ilmeisesti halunneet pitää vain tiukasti valtion puolta.

Kokoomuksen verotavoitteiden kannalta Kataisen matematiikka on myös nerokasta. Kunnallisveroahan sekä rikas että köyhä maksavat saman, yhtäläisen veroprosentin mukaan. Valtion progressiivisen tuloveron korottaminen rokottaisi taas hyvätuloisia suhteellisesti enemmän.

Aika kauan vei, ennen kuin tasa-arvotupon todellinen kustannusten jakautuminen miljoonina eurona tuli avatuksi. Reilua toki olisi ollut, jos luvut olisi kerrottu julkisuuteen suoraan rahaministeriöstä. Siellä vaikutuksista on varmasti jo valtion tarjousta laskettaessa ollut tarkka tieto. Myös medialla, kansanedustajilla, kansantaloustieteilijöillä ja Kuntaliitolla on tässä peiliin katsomisen paikka.

Tasa-arvotupon vaikutusten suunnasta esimerkiksi valtion verotuloihin on toki esitetty arvailuja myös lehdistössä, mutta tarvittiin jälleen kerran tavallisen "Pakkasen" laskupäätä ja lyijykynää, jotta oikea maksumies löytyi.

LEHDISTÖN KANNALTA tämä esimerkki on rohkaiseva siinä mielessä, että lehdet ovat yhtä teräviä kuin lukijansa. Sadoilla tuhansilla lukijoilla on aina enemmän silmiä havaita uutisaiheita kuin muutamalla tavallisella toimittajalla.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen taloustoimittaja.