Kuntien ihmeistä naisten valtaan

Suomen paikallishallinto on perinteisesti miesten vallankäytön aluetta.

"Sieltä ne tulevat keskisuomalaisen kunnalliselämän ihmeet", huudahti Jyväskylän kaupunginjohtaja Jaakko Lovén vuonna 1976, kun Toivakan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pirkko Ikonen (kesk.) ja Uuraisten kunnanjohtaja Sirpa Rautio saapuivat kunnallismiesten neuvonpitoon.

Ihmeitä Ikonen ja Rautio olivatkin 1970-luvun Keski-Suomessa.

Ikonen valittiin Toivakan valtuuston puheenjohtajaksi vuonna 1972, jolloin Suomessa oli vain kaksi muuta naisten johtamaa kunnanvaltuustoa.

Uuraisten valtuusto valitsi vuonna 1976 naisen kunnanjohtajaksi ensimmäisenä Suomessa. Päättäjät olivat varmoja Raution pätevyydestä. Mene ja tiedä vaikka jotakin olisi painanut sekin, että Rautio on kotoisin Laihialta.

TOIVAKKA ja Uurainen näyttivät esimerkkiä ja osoittivat, että naiset pärjäävät kuntien johtotehtävissä yhtä hyvin ja paremminkin kuin miehet.

Keski-Suomen naiskunnanjohtajat ovat nyt Raution lisäksi Maarit Autio Kannonkoskella, Anne Heusala Kuhmoisissa.

Täydellinen värisuora - kuntapolitiikan herttareeti - on Kuhmoisissa. Kunnanvaltuustoa johtaa Silmu Sarvela (sd.) ja hallitusta Tarja Teva (kok.). Myös varapuheenjohtajistossa on naisia.

Naisilla on paljon valtaa myös Karstulassa. Valtuustoa johtaa Satu Koskinen (kesk.) ja hallitusta Heli Korhonen (kesk.). Tässä suhteessa valtasuhteet ovat samat Viitasaarella. Valtuuston nuija on Pirjo Grönholm-Paanasella (kesk.) ja hallituksen Sisko Linnalla (sd.).

Kivijärven valtuuston puheenjohtaja on Anne Kalmari (kesk.), Kannonkosken Sirpa Kaikkonen (sd.), Kyyjärven Maija Uusisalo (kesk.), Jämsän Tuula Peltonen (sd.), Joutsan Sari Järvinen (kesk.) ja Luhangan Hilkka Weijo (kok.).

Hallitusta johtaa Liisa Stenman-Kässi (kesk.) Uuraisilla, Anja Kauppinen (kesk.) Hankasalmella, Katja Kuusinen (kesk.)Konnevedellä, Pauliina Takala (kesk.) Muuramessa, Anne Kovanen (kok.) Petäjävedellä ja Merja Ahonen (sd.) Keuruulla.

Pihtipudas on maakunnan ainut kunta, jossa ei ole edes varapuheenjohtajina lainkaan naisia.

Mitä tapahtuu, jos maakunnan kuntapolitiikan johtavat naiset perustavat oikein naisverkoston ja ottavat siihen mukaan maakuntavaltuuston puheenjohtajan Helena Pihlajasaaren (sd.), maakuntajohtaja Anita Mikkosen ja yliopiston rehtorin Aino Sallisen?

Jos vielä Äänekosken strategia- ja viestintäjohtaja Heli Orenius lähtee mukaan kaikella kaupunginjohtaja- ja kuntaliitoskokemuksellaan, on maakunnallinen valta naisten käsissä!

JUHANNUSAATTONA pääkirjoitussivulla julkaistu piirros On juhla ja juhannusilta on julkaistu ensimmäisen kerran Saarijärven Paavossa vuonna 1925. Piirroksesta tuli lehden juhannusperinne, jota Keskisuomalainen on jatkanut 1930-luvulta lähtien.

Vuosikymmenten mittaan tuntemattoman tekijän piirros nuhraantui niin, että se oli uusittava. Lehden pilapiirtäjä Uuno Nieminen (1920-2006) piirsi sen vuonna 1959 tarkasti alkuperäisen mukaisesti. Juhannusaattona julkaistun piirroksen tekijä on näin ollen Uuno Nieminen.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.