Kuntien ja maakuntien näkymät

Kuntauudistus on kirjattu hallitusohjelmaan poikkeuksellisen selkeästi. Kokoomus ja SDP ovat siihen sitoutuneet ja ministerit - eikä vain kuntaministeri - ovat vakuuttaneet, että kuntaremontti nyt kerta kaikkiaan toteutetaan. Se on mahdollista, mutta vain hallituksen kovalla kädellä ja euroja konsulttina käyttäen.

Mutta varmaa on, että melkoinen parranpärinä kuntauudistuksesta tulee - Keski-Suomessakin. Kovan sarjan poliitikko, kokoomuksen tulevana puheenjohtajanakin mainittu kuntaministeri Henna Virkkunen ei sitä tietenkään säikähdä vaan toteuttaa hallitusohjelman vastustuksesta välittämättä.

Virkkusen mukaan uudistuksessa tarvitaan valtion vahvaa otetta. Arvio osuu täsmälleen oikeaan.

Vaikka yksityiskohtaista suunnitelmaa ei vielä ole, merkinnee uudistus Keski-Suomessa suunnilleen nykyisten seutukuntien mukaisia kuntia, joten erityisesti pohjoisessa Keski-Suomessa on syytä varautua suuriin muutoksiin.

Jyväskylän asema ja valta maakunnassa vahvistuisi entisestään.

POLIITTISET asetelmat kuntaremontissa ovat parlamentaarisen demokratian terveen toteutumisen kannalta otolliset. Hallituksen politiikkaa vastassa on oppositiosta ainakin Suomen keskusta. Suurin oppositiopuolue Perussuomalaiset on uusi voima, joten siitä ei vielä oikein tiedä.

Keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi pitää parhaana maakuntamallia, jossa perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta ja ehkä myös ammatillisesta koulutuksesta ja lukioista huolehdittaisiin maakuntatasolla. Näin turvattaisiin palvelut jokaisessa kunnassa. Kuntaliitokset olisivat tässäkin uudistuksessa tarkoituksenmukaisia mutta eivät samalla tavalla väistämättömiä kuin Virkkusen mallissa.

Sinipunaisen hallitusrintaman ja keskustan vastakkaiset linjaukset tulevat johtamaan aikamoiseen kalapaliikkiin.

Sekin on todennäköistä, etteivät kaikki maaseudun kotiseuturakkaat kokoomuslaisetkaan pakkoliitoksia hyväksy.

Keskustelu rävähtää viimeistään ensi keväänä presidentinvaalien jälkeen, kun valmistautuminen syksyn 2012 kuntavaaleihin toden teolla alkaa.

MIKÄ on maakuntien tulevaisuus Kataisen-Urpilaisen hallituskauden Suomessa?

Jos kuntaremontti toteutetaan suunnitelmien mukaisesti, kaventuu maakunnallisten liittojen rooli alueellisessa edunvalvonnassa. Suuret kunnat - varsinkaan alueellisesti entistä laajemmat kaupunkikeskukset - eivät maakunnallisia liittoja tarvitse.

Kuntajakouudistus johtaa keskusteluun joidenkin maakunnallisten liittojen yhdistämisestä. Mutta siinä törmätään samaan kysymykseen kuin kuntajakouudistuksessa. Aivan samoin kuin kunta on maakunta paljon enemmän kuin hallintoalue.

Maakunnat ovat kulttuurialueita, joiden rajoja ei ole piirrelty Helsingissä. Sellainen on kiistattomasti myös yksi nuorimmista, Keski-Suomi.

Keski-Suomi ei ole uhattuna, mutta maakuntien Suomen rapautumista hallitusohjelman linjaukset voivat merkitä.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.