Kuntien rajojen siirtelyllä ei palveluja pelasteta

Politiikassa pitkään mukana olleet eivät muista yhtä laajaa lakiuudistusta tehdyn niin vähäisin faktoin kuin Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen kuntarakennelakia nyt yritetään tehdä. Kuntarajojen muutosta perustellaan palvelujen turvaamisella koko maassa, mutta tähän mennessä esitetyillä keinoilla päädytään aivan päinvastaiseen tulokseen. Palvelut keskitetään ja eriarvoisuus lisääntyy.

Ministeri Henna Virkkunen (kok.) piti aluksi työssäkäyntialueisiin ja "vahvoihin peruskuntiin" pohjaavaa mallia ainoana oikeana. Mielenkiintoista, että ministerin puheen sävy vähitellen muuttui.

Palveluiden järjestämisalue ei nyt synnykään pelkästään työssäkäynnin perusteella. Samaan aikaan valtiovarainministeriön "kartanpiirtäjät" yrittävät selvittää, millainen hallituksen mainostama vahva peruskunta oikein on.

On syytäkin, sillä Suomessa on yli sata kuntaa, jotka eivät kuulu mihinkään yhtenäiseen työssäkäyntialueeseen. Keski-Suomessa koko pohjoinen osa on tällaista aluetta. Kuka näissä kunnissa asuvien palveluista jatkossa huolehtii?

MONET kunta-alan asiantuntijat ovat ihmetelleet, mitä ongelmaa hallituksen kuntareformilla oikein yritetään korjata, koska ainakaan palveluiden tasavertaista saatavuutta sillä ei korjata. Julkisessa keskustelussa on äimistelty myös pääministeri Kataisen laskelmaa siitä, että kuntarajat uudelleen piirtämällä paikataan julkisen talouden kestävyysvajetta peräti neljällä miljardilla eurolla.

Velat eivät muutu saataviksi kuntarajoja muuttamalla. Kuntien menoista valtaosa syntyy peruspalvelujen tuottamisesta. Kuntakoolla on vähäinen merkitys palveluiden tuottamisen tehokkuuteen ja sekin muuttuu haitaksi, kun kuntakokoa yhä kasvatetaan.

Joulumyrskyjen jälkeisissä ongelmissa kansalaiset eivät tienneet, mistä saada apua eikä kaikissa talouksissa ole vieläkään päästy normaaliin päiväjärjestykseen. Esimerkiksi tällaisissa tilanteissa keskustan ajamien lähipalveluiden merkitys korostuu entisestään.

Tähän mennessä tehtyjen kuntaliitosten säästöt ovat osoittautuneet minimaalisiksi, monissa tapauksissa palveluiden hinta on kasvanut.

Kataisen hallitus keskittyy politiikassaan pienten kuntien nitistämiseen, kun pitäisi patistaa pääkaupunkiseudun suuret kunnat tuottavuuden kasvattamiseen ja säästöihin. Yksin Helsinki vie enemmän kuntien yhteenlasketuista menoista kuin 200 pienintä kuntaamme. Metropolialueen palvelujen tuottavuuden kehittäminen jäi hallitusohjelman tekijöiltä kuitenkin pelkälle maininnalle.

KUKAAN kuntapolitiikkaa ymmärtävä ei allekirjoita hallituksen ideaa kahdesta hallinnon tasosta. Näin ei toimita missään sivistyneessä maailmassa.

Puolet suomalaisista kannattaakin Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksessa peruspalveluiden, kuten terveydenhuollon, koulutuksen ja sosiaalipalveluiden järjestämistä maakunnallisesti kuntien yhteistyöllä. Tämä vaihtoehto peittosi selvästi kuntaliitokset, joita joka toinen suomalainen vastustaa.

Maakunnallinen malli sai lämpimimmän kannatuksen kokoomukselta, heti perässä tulivat keskusta ja sosiaalidemokraatit!

Ihmetellä täytyy myös hallituksen läpiajamaa valtionosuusjärjestelmän muutosta. Tähän mennessä on laajasti hyväksytty se, että rikkailta otetaan ja köyhille annetaan. Nyt eriarvoisuutta kuntien ja kuntalaisten kesken lisätään irrottamalla kiinteistöverotus valtionosuusjärjestelmästä.

Tällä operaatiolla esimerkiksi Kauniainen nettoaa 85 euroa asukasta kohti, kun taas Merijärvi häviää 109 euroa per asukas. Tämän lisäksi 631 miljoonan euron leikkaukset kuntien valtionosuuksiin pelkästään tänä vuonna pakottavat kunnat nostamaan veroprosenttia ja karsimaan palvelujaan.

KÄSITTÄMÄTTÖMINTÄ koko Kataisen hallituksen kuntaremontissa on se, että kuntalaiset, kuntapäättäjät ja parlamentaarinen lain valmistelu on jätetty huomiotta. Näin on tehty vaikka yli puolet kunnista on noussut kapinaan hallituksen aikeita vastaan. Mukana kapinoimassa on runsaasti myös kokoomuksen ja sosialidemokraattien kuntapäättäjiä.

Keskustalainen ex-kuntaministeri Tapani Tölli ihmetteli Suomen Kuvalehdessä kokoomuksen käytöstä, kun parlamentaarista työryhmää viime kaudella valmisteltiin kuntauudistusta toteuttamaan.

Vielä runsas vuosi sitten kokoomus vaati parlamentaarisen ryhmän perustamista, nyt ryhmäpuheenjohtaja Jan Vapaavuori haukkui puhemies Eero Heinäluoman (sd.) tämän ehdotettua opposition mukaan ottamista kuntareformia työstämään.

Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja Keski-Suomesta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.